Ajokamerasta on moneksi

Viimeisten viiden vuoden aikana ajokameroiden (kojelautakamera) määrä on lisääntynyt paljon. Syinä tähän ovat kameroiden hintojen putoaminen järkevälle tasolle ja yleinen tietoisuus siitä, että ajokamera voi turvata kuljettajan selustaa epäselvissä tapauksissa. Tässä muutamia hyviä syitä ajokameran hankinnalle.

Ajokameralle on nähtävissä useita käyttökohteita, joista tärkein on liikenteen kuvaaminen mahdollisten liikennevahinkotapausten varalta. Netissä jaetaan paljon ajokameroiden videotoksia vaarallisista ohituksista, kohtaamisista yms. Kansalaispoliisiksi ryhtymistä tärkeämpää on kuitenkin omalle kohdalle sattuva onnettomuustilanne, jossa tallentunutta videota voidaan käyttää esimerkiksi syyllisyyskysymyksiä selvitettäessä. Näitä tapauksia ovat muun muassa pyöräilijä- ja eläintörmäykset sekä pysäköintialueiden onnettomuudet. Kyse on kuljettajan oikeusturvasta, johon ajokameralla on oma roolinsa.

Toinen tapaus, missä video tallenne kertoo ”siihen mitään lisäämättä”, on nopeusvalvontakameroiden välähdys. Kun se on tapahtunut, voit itse todentaa videolta jälkikäteen, oliko nopeutta liikaa vai ei. Itselleni on käynyt kaksi kertaa niin, että tolppa on välähtänyt, mutta nopeuden tarkistus videolta kertoi sen, että välähdys ei aiheuta pikavoittoa kotiosoitteeseen, eikä sitä tullut.

Kolmanneksi karavaanarille ajokamera mahdollistaa ikimuistoisten maisemien tallentamisen samanlaisena kuin mitä matkailuautosta tai vaunun veturista näkee. Still-kuvien ottaminen liikkuvasta ajoneuvosta ei yleensä onnistu kovinkaan hyvin. Ajokameroiden videoiden koostaminen pidemmäksi videoksi on muodostunut jo monelle karavaanarille tavaksi. Niitä jaetaan myös runsaasti nykyisin sosiaalisessa mediassa.

Neljäntenä perusteena kameran hankinnalle näen pysäköintivahtitoiminnon. Ajoneuvon ollessa pysäköitynä kamera käynnistyy, mikäli ajoneuvo heilahtaa esimerkiksi pysäköintialueella tapahtuneen kolhaisun takia. Kameroissa on yleensä tunnistin, jonka ansiosta kamera käynnistyy heilahduksen tapahduttua. Pysäköintitoiminto edellyttää, että kamera on kytketty jatkuvaan virtaan ajoneuvossa.

Kameravalikoima on laaja

Ajokameroiden hinta-, ominaisuus- ja laatuvalikoima on suuri. Hintahaitari alkaa 60-70 eurosta. Kameran ostaja joutuu päättämään, mitkä ovat ne ominaisuudet, joista haluaa maksaa. Viimevuosina on markkinoille ilmestynyt ns. hybridilaitteita, joissa on samassa laitteessa navigaattori ja ajokamera.

Mio on tuoreimpia ajokameramerkkejä Suomessa. Sen mallisto koostuu neljästä eri mallisarjasta, hintahaitari: 70–250 euroa. Yksi uusimmista Mion malleista on Mivue 866, jonka tärkeimmät ominaisuudet ovat tarkkakuva (Full HD 1080 pikseli, 60 ruutua sekunnissa), hyvä hämäräkuvaustaso ja 150-asteinen laajakulma kuvausalue. Hyvä kuvanlaatu edellyttää kuitenkin riittävän nopeaa muistikorttia. Kortissa pitäisi olla vähintään U1- tai mieluummin V30-merkintä. Mio Mivue 866-kamera tukee jopa 256 GT micro-sd korttia, joka takaa karavaanarien pitkille ajomatkoille riittävästi tallennustilaa.

Kamerasta löytyy myös ajovalomuistutin hämärän aikaan, kaistallapysymisvaroitus, peräänajovaaran ilmoitus, taloudellisen ajon ilmaisin ja väsyneen kuljettajan varoitus.

Mion kamerassa on hyvät liitännäisominaisuudet: Wifi-yhteys sekä mobiili- ja desktop-sovellukset, joilla videoita voi helposti katsoa ja editoida tai jakaa esimerkiksi YouTubeen. 

Kamerassa on päivittyvä ohjelmisto, joten monen hyvä uudistuksen saa kameraan ostamatta uutta. Kameraan on mahdollisuus kytkeä myös takakamera sekä SmartBox, joka antaa virtaa kameralle ajoneuvon ollessa sammutettuna (pysäköintivahti). 

Kaikki Hanita Oy:n maahantuomat kamerat ovat Full HD-tasoa myös hämärissä ja haasteellisissa kuvausolosuhteissa ja suositushintahaitari on 89-249€.

Mio 866:n ohjevähittäishinta on 199 euroa ja SmartBoxin 34 euroa. Kameran hinta-/laatusuhde on hyvä. Mio 866:n aisapariksi sopii takakamera A50, jonka suositushinta on 89€.

Lisätietoja kamerasta antaa Tero Toivonen info@hanita.fi tai +358 40 769 7474

Lue lisää Mion ajokameroista (https://www.mio.com/en_eu/products/dash-cameras/car-cameras)

Video Mio-kamerasta (JustDoMedia/Raul Fall)

Ajokameravideo Norjan teiltä https://youtu.be/fGYU3EGLBTQ

Vinkkejä etäkauppaan

Matkailuajoneuvojen myyntiä ei ole säädellyt enää pitkään aikaan minkäänlaiset myyntipiirirajat. Ajoneuvoja myyvät yritykset voivat myydä ajoneuvoja mihin tahansa Suomen kolkkaan. Ostaja siis päättää keneltä ostaa ja mistä.

Matkailuajoneuvojen ostaminen verkon avustamana/kautta on lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana voimakkaasti. Koronavuosi on tuonut vielä oman lisänsä verkon merkitykselle kaupanteossa. Nykyisin verkon kautta tehdään kauppoja jopa alusta loppuun saakka. Välimuoto on se, että verkon kautta löydetään sopiva kohde, sitten neuvotellaan sähköisesti tai puhelimitse myyjän kanssa ja ennen kaupan tekoa käydään vielä katsomassa kohden myyjän luona, jonka jälkeen sovitaan luovutuksesta.

Jos myyjäliike sijaitsee kaukana ostajan kotipaikkakunnalta, myyjä voi toimittaa kohteen ostajan kotiovelle hyvänä palveluna. Näissä tapauksissa ostajan ja myyjän välinen kauppaa edeltävä yhteydenpito on erityisen tärkeässä roolissa ja siksi on myös hyvä dokumentoida sovitut asiat puolin ja toisin tarkasti. Se mitä sovitaan, myös pidetään. Tätähän me kaikki ostajat toivomme. 

Ostajalle on tärkeää se, että kaikki mitä ostettavan ajoneuvon osalta on sovittu on tehty, kun ajoneuvo tuodaan pihaan. Jos kaupassa on sovittu vaihdokin luovuttamisesta, myyjälle on tärkeää, että vaihdokin osalta kaikki ostajan antamat tiedot pitävät paikkaansa. Usein vaihdokki on käyty tarkistamassa tavalla tai toisella ennen kaupan allekirjoittamista.

Jotta kaikki menisi etäkaupan osalta maaliin sovitusti/oletetusti, tässä sinulle vinkkejä etäkaupan onnistumiseksi.

Kaupan hierominen ja päättäminen 

• Selvitä myyjältä sinua kiinnostavan ajoneuvon tekniset tiedot, etenkin käytettyjen osalta
• Pyydä myyjältä riittävä määrä kuvia tai esittely videopuheluna
• Lähetä kirjallisena tai soita myyjälle lista ajoneuvoon haluamistasi lisävarusteista ja asennuksista ennen luovutusta
• Pyydä kirjallinen tarjous
• Selvitä missä voit teettää mahdolliset takuukorjaukset ja miten niiden maksatus (=laskutuslupa) hoituu
• Jos mahdollista, käy katsomassa/tarkastamassa kohde ennen kaupan sopimista
• kirjaa kauppahintaan vaikuttavat havaintosi ylös ja ota asia esille myyjän kanssa  
• Sovi kauppahinta/väliraha kirjallisesti, jos sovit asian puhelimessa, pyydä myyjältä vahvistus sovitusta kauppahinnasta

Kauppahinnan maksu

Etäkaupassa on erityisen tärkeää sopia myyjän kanssa milloin kauppahinta maksetaan erityisesti silloin, kun kyse on vaihtokaupasta. Myyjä voi pyytää esimerkiksi välirahan maksamista ennen ajoneuvon varustelun aloittamista. Tällöin vaihdokkisi on edelleen sinun nimissä ja ostamasi ajoneuvon myyjän nimissä. Jos maksat välirahan varustelun aloittamiseksi, pyydä myyjältä lasku, jolloin saat sen maksusta itsellesi kuitin. Maksuajankohdan ja ajoneuvojen vaihdon välinen aika on "keskinäisen luottamuksen aika", koska myyjä ei rekisteröi uutta ajoneuvoa nimiisi ennen kuin on saanut vaihdokkisi omaan pihaansa. Tärkeää on, että teet kauppaa luotettavan ja tunnetun myyjäliikkeen kanssa. Jos sinulla on pitkä asiakkuussuhde myyjäliikkeeseen voi kyseeseen tulla myös vaihtoehto, jossa maksat välirahan vasta luovutushetkellä. 

Luovutushetken lähestyessä kannattaa sopia myyjän ajoneuvojen omistajuusvaihdot samalle päivälle. Myyjä rekisteröi uuden ajoneuvon sinun nimiisi ja lähettää siitä tiedon sinulle. Sinä vastaavasti annat vaihdokistasi myyjäliikkeelle Traficomin palvelussa varmenteen, jolla myyjäliike voi rekisteröidä ajoneuvon omiin nimiinsä. 

Luovutus ja tutustuminen ajoneuvoon

• Sovi luovutuspäivä ja kysy saatko luovutustilanteessa ajoneuvon käyttöopastuksen
• jos et saa käyttöopastusta, varmista käyttöohjekirjojen olemassaolo ja
• puhelintuen saanti
• Tarkista heti ajoneuvon tultua, että kaikki asiapaperit ja ohjekirjat ovat mukana ja sovitut asennukset on tehty 
• rekisteröinti- ja takuuasiakirjojen ja sovittujen lisävarusteiden           mukanaolo 
• osa asiakirjoista voi edellyttää vielä allekirjoitustasi, jolloin myyjä lähettää ne takaisin otettuaan niistä kopion itselleen
• Koekäytä mahdollisimman nopeasti luovutuksen jälkeen kaikkia ajoneuvon laitteita (lämmitys, jääkaappi, kaasuhella, raikas- ja harmaavesijärjestelmä jne.)
• reklamoi havaitsemasi virheet kirjallisesti myyjälle

Vaihdokin luovutus

Muista huolehtia mahdollisen vaihdokkisi hyvästä ja asiallisesta luovutuskunnosta, kun otat vastaan uuden ajoneuvosi. Kaikki sovitut vaihdokin asiapaperit ja varusteet tulee olla mukana ajoneuvoa haettaessa.

Etäkauppa on hyvä mahdollisuus sekä ostajille että myyjille. Aina se oma oikea ajoneuvo ei ole lähimmän myyjän pihassa. Kaupan onnistuminen edellyttää molemmilta osapuolilta ymmärrystä siitä, että kaupasta on sovittu sähköisiä välineitä käyttäen perinteisen tapaamisen sijaan. 

Hyviä kauppoja!

ps. Jos haluat kertoa omista etäkauppa kokemuksista, niin kirjoita alla olevaan kommenttikenttään.

Kuka tarvitsee messuja?

Korona-aika on tuonut ihmisten ja yritysten elämään monia muutoksia. Osa niistä jää pysyviksi, osa ei. Matkailuajoneuvoalan messuja ei ole järjestetty Suomessa sitten tammikuun 2020. Siihen mennessä vuosittain järjestettiin kolmet messut (Hki, Lahti ja Turku). Korona on tuonut myyntiin vahvan nosteen, kauppa on käynyt hyvin. Onko caravan-messuilla tulevaisuutta?

Matkailuajoneuvojen myynti pysähtyi kuin seinään keväällä 2020, mutta virkosi nopeasti kesää kohden. Viime vuoden ja alkuvuoden 2021 myyntiluvut ja myyjäliikkeiden varastojen tilanne osoittavat, että kauppa on käynyt hyvin ilman messuja. Herää siis kysymys, mikä on messujen rooli myynnin vauhditukseen? Riippuu siitä kenen näkökulmasta asiaa tarkastelee. Tarkastelen asiaa neljästä eri näkökulmasta.

Aloitetaan tärkeimmästä, eli meistä karavaanareista tai karavaanareiksi aikovista. Meille messut ovat ehdottomasti paras mahdollisuus tutustua kerralla laajasti uusien ajoneuvojen tarjontaan. Matkailuajoneuvo on toinen kotimme ja siksi lähden siitä ajatuksesta, että koti pitää nähdä ja kokea omin silmin. Mikään digitaalinen ratkaisu ei voita omien aistien tuomaan tietoa. Messuilla on mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa ajoneuvoista ja niiden sopivuudesta omiin tarpeisiin. Lisäksi ajoneuvoihin liittyvät lisätarvikkeet ovat nähtävillä ja "sovitettavissa" omaan hankintaan.

Messut eivät palvele ainoastaan uuden hankintaa miettiville. Käytettyjen ostoa harkitseville messut tuovat hyviä näkökulmia erilaisista tila- ja ajoneuvoratkaisuista, joita voi sitten etsiä myyjäliikkeiden tarjonnasta joko nettiä selaamalla tai käymällä paikan päällä. Käytettyjen ostajille messut tuovat myös hyvän mahdollisuuden tutustua lisävarusteisiin, sillä ainahan näihin ajoneuvoihin jotain pitää hankkia lisää 🙂.

Näytteilleasettajat, eli tehtaiden edustajat ja matkailuajoneuvo- ja tarvikemyyjäliikkeet katsovat messuja erilaisin lasein. Messujen merkitys on aina ollut myyjille tärkeä, koska näin on ollut iät ajat. Messuilla on esitelty uutuudet ja saatu kauppoja/tilauksia tulevasta tuotannosta. Messuillaolo ei ole ilmaista. Messutilojen vuokrat, ajoneuvojen logistiikka-, henkilöstö- ja majoittumiskulut ja muut kulut ovat suuri menoerä vuosittaisista markkinointikuluista. Koska korona-aikana ei ole voitu järjestää messuja, myyjäliikkeet ovat miettineet uusia keinoja esitellä tuotteita. Ajoneuvojen esittelyyn verkossa on panostettu runsain kuvin, usein myös 360-kuvin. Tarvittaessa myyjä voi esitellä ajoneuvoa livenä esimerkiksi videopuheluna oli se sitten uusi tai käytetty. 

Matkailuajoneuvojen myynti on käynyt Euroopan laajuisesti niin kuumana, että tehtaiden tilauskirjat ovat täyttyneet tulevan mallivuoden 2022 osalta aiempaan nopeammin. Tästä voi seurata myös Suomessa se, että yhä useamman merkin myyjät joutuvat myymään "ei oota". Tilanne ei ole hyvä, katsoo asiaa sitten ostajan tai myyjänn näkökumasta. Hyvä kysymys onkin, että riittääkö myyjäliikkeillä halua osallistua messuille, jos tuotteiden saatavuus on huono. Suomessa kahdeksaa merkkiä edustava Erwin Hymer Group-konserni on ilmoittanut globaalissa tiedotteessaan siirtyvänsä uuteen messu- ja digitaalisten palveluiden strategiaan, jonka mukaan suurimmille messuille osallistutaan vain joka toinen vuosi. Mitä tämä tarkoittaa tulevien Lahden Caravan-messujen osalta, selviää kesän aikana.

Messujärjestäjät on kärsinyt koronasta eniten. Kaikki messutoiminta on ollut pysähdyksissä jo yli vuoden ja vieläkin loppukeväälle ja alkukesään suunniteltuja tapahtumia siirretään. Messujärjestäjät saavat tulonsa messuista. Suomessa onneksi monen messujärjestäjän taustalla on tavalla tai toisella kyseisen paikkakunnan kunnallinen taho. Jos ja kun matkailuajoneuvoalan näytteilleasettajatahot pohtivat jatkossa entistä kriittisemmin messutoiminnan kuluja, tuottoja ja tuotteiden saatavuutta, voimme varautua tulevaisuudessa erilaisiin messuihin. Minkälaisiin, se jää nähtäväksi.

Karavaanarien messut Lahdessa ja Turussa ovat olleet merkittävä tulonlähde myös messujen yhteydessä olevien treffien järjestäneille SF-Caravanin jäsenyhdistyksille ja messupaikkakunnan talousalueelle. Tuommehan vieraillessamme tuloja monelle tuotteita ja palveluita tarjoaville yrityksille ja myös lähellä oleville leirintäalueille. 

Vetoomus

Me karavaanarit tarvitsemme messuja myös jatkossa. Haluan päästä tutkimaan uutuuksia, aistimaan messutunnelmaa ja viettämään mukavaan treffielämää. Uskon, että en ole yksin ajatusteni kanssa. 

Jokerikysymys tulevaisuudessa: onko Suomen kokoisessa maassa tarvetta järjestää vuosittain kolmet matkailuajoneuvo- ja tarvikemessut? 

Lahden Caravan-messut järjestetään 20. kerran Lahdessa 16.-19.9.2021. 

Mitä sinä olet mieltä messujen tarpeellisuudesta? Kerro mielipiteesi alla olevaan kommenttikenttään.

Raikasvesijärjestelmän käyttö puhuttaa

Medioissa ml. some on juttujen osalta vuosikellot käytössä: keväällä puhutaan hiekkapölystä ja koirankakasta, kesällä hyttysistä, syksyllä talvirenkaiden oikeasta vaihtoajasta ja talvella "talvi tuli yllättäen". 

Myös meillä karavaanareilla on oma vuosikellomme keskustelujen osalta. Kesää kohden kysellään/neuvotaan ajoneuvojen pesuista ja huolloista, kysellään lomakohteista ja ulkomaan matkailun kiemuroista. Syksyä kohden lisääntyy talvehtimiseen liittyvät keskustelut ja talvella kysellään aukiolevista alueista ja hiihtokeskusten majoitusmahdollisuuksista.

Lisään vuosittaiseen keskustelujen joukkoon matkailuajoneuvojen vesijärjestelmän käytön ja/tai käyttämättömyyden pohdiskelut. 

Yleisimmät somessa tehdyt kyselyt vesijärjestelmään liittyen ovat "voiko vesijärjestelmää käyttää ja miten" ja "miten järjestelmä kannattaa puhdistaa".

Vastaan näihin kysymyksiin pitkään matkailuajoneuvojen ympärivuotisesta käytösta kertyneellä kokemuksella. 

Käsipesut lisääntyneet

Korona on opettanut meidät pesemään käsiämme aiempaa useammin. Erityisesti olen ilolla seurannut lasten päiväkodissa ja koulussa oppimaan tapaan pestä käsiä aina ulkoa tultaessa ja ennen ruokailua. Matkailuajoneuvon vesijärjestelmän käyttö on käsipesuissa(kin) vesikannua mukavampi tapa hygienian hoidossa.

Raikasvesijärjestelmän käyttö

Matkailuajoneuvojen vesijärjestelmät on tehty käyttöä varten. Järjestelmää voi ja kannattaa käyttää sekä ruoan valmistukseen että henkilökohtaiseen hygieeniaan. Raikasvesisäiliössä oleva pumppu siirtää veden keittiöön ja wc-suihkutilaan ajoneuvon lattialla ja/tai seinän vierillä kulkevia putkia pitkin. 

Raikasvesijärjestelmä pysyy hyvässä kunnossa, kun säiliöön täytetään vettä  muutaman päivän tarvettava varten. Näin vesi vaihtuu säännöllisesti. Matkan jälkeen säiliö tyhjennetään sekä hanojen että pohjatulpan kautta. 

Matkailuautoissa raikasvesisäiliö on 90-110 litran ja vaunuissa 20-40 litran kokoinen.

Näin puhdistat helposti

Raikasvesijärjestelmän desinfiointi on hyvä tehdä vähintään kerran vuodessa. Desinfiointiin käytettäviä aineita on runsaasti saatavilla niin liuoksina kuin tabletteina. Monet puhdistavat järjestelmän laimennetulla etikalla tai sitruunahapolla. Aineiden puutteesta puhdistaminen ei jää kiinni. 

Eri aineilla on erilaisia ohjeita aineen vaikuttamiseen liittyen: kauanko annetaan olla tankissa jne. Yleisin ohje on täyttää raikasvesisäiliöä täyteen, lisätä puhdistusaine ja antaa sen vaikuttaa vähintään puolituntia. Ajoneuvon liikuttelua suositellaan aineen leviämisen edistämiseksi. Huuhtelu tehdään siten, että säiliö ajetaan tyhjäksi keittiön ja wc-hanojen kautta, jolloin myös vesiputket puhdistuvat.

Ensimmäisen tyhjennyksen jälkeen yksi-kaksi kertaa säiliö vielä täyteen ja tyhjennys hanojen kautta. Huuhtelujen yhteydessä kannattaa vielä puhdistaa säiön pohja ja seinät varovasti puhtaalla astianpesuharjalla. 

Muista maistaa vettä viimeisen huuhtelukerran yhteydessä, että se maistuu vedeltä 😁.

Käytätkö vain erillistä vesikannua?

Jos käytät, et ole ainoa karavaanari. Teitä on monia ja minäkin käytän 10 lt kannua talvisin lyhyillä reissuilla. Liputan kuitenkin voimakkaasti ajoneuvon oman vesijärjestelmän käytön puolesta kesäisin, kun sellainen on olemassa. Käyttö on vaivatonta ja nyt kun muutenkin olemme oppineet pesemään käsiämme useammin, hanasta tuleva vesi on mukavuutta.

Monessa matkailuajoneuvossa on mahdollista käyttää raikasvesijärjestelmää myös talvella. Vesijohtojen täytyy olla lämpimässä tilassa ja harmaavesisäiliön talvieristetty. Harmaan veden ulostuloputken jäätyminen on monessa ajoneuvossa akilleen kantapää. Sen voi korjata laittamalla putkeen lämpövastuksen. 

Näiden linkkien kautta löydät desinfiointiin liittyviä aineita:

>> Jyväs-Caravan

>> Best-Caravan

>> Helsinki Caravan

>> Lue myös juttu matkailuajoneuvon talvikäytöstä

Matkaparkit - uhka vai mahdollisuus?

Viimeisten vuosien aikana on julkisuudessa käyty välillä jopa kiivastakin keskustelua siitä, tarvitaanko Suomeen matkaparkkeja leirintäalueiden lisäksi. Vastaus kysymykseen riippuu täysin siitä, keneltä asiaa kysyy. Pitkään asiaa seuranneena valotan nyt asiaa mahdollisimman monen osapuolen näkökulmasta unohtamatta yhteenvetoa.

Matkaparkkikulttuuri on Suomessa vielä uusi ja lapsenkengissä. Naapurissamme Ruotsissa on lähes 600 matkaparkkia, joista julkaistaan vuosittain oma paksu esittely-/hakulehti. Kulttuuri on juurtunut jo syvälle ruotsalaisten matkailijoiden mieliin. Suomessa matkaparkkeja on vajaa 150 ja nekin varsin vaaatimattomasti esitelty Caravan-lehden julkaisemassa leirintäoppaassa ja kulttuuri on vasta nostamassa päätään täällä. Keski-Eurooppa on "täynnä" matkaparkkeja, joista on julkaistu tiiliskiven kokoinen kirja "Stellplatzführer". Se sisältää lähes 6700 yöpymispaikkaa matkailuautoille ja -vaunuille 36 Euroopan maassa.

Suomi vasta heräämässä asiaan

Yhteistä kaikille niille maille, joissa matkaparkkikulttuuri on jo vahva, on se, että kaikissa maissa perinteisillä leirintäalueilla on oma roolinsa matkailuelinkeinossa. Tästä on hyvä esimerkki jälleen Ruotsi, jossa perinteiset leirintäalueet kehittävät jatkuvasti omaa toimintaansa asiakkaiden houkuttelemiseksi. Toki Ruotsissa leirintäalueiden yöpymisten määrä on moninkertainen Suomen vastaavaan verrattuna. 

Miksi meillä vasta heräillään matkaparkkiasiaan? Suomessa on vahva karavaanarien etujärjestö SF-Caravan ry, jonka monella jäsenyhdistyksellä on oma leirintäalue. Nämä hyvin hoidetut ja jäsenille edulliset alueet ovat karavaanarien suosiossa vuodesta toiseen. Näiden lisäksi on yleisiä leirintäalueita. Yhteensä Suomessa on noin 500 leirintäaluetta. Suomessa leirintäaluelämä loppuu kuin kananlento elokuun puolivälissä, kun koulut alkavat. Vähitellen matkailuautojen lisääntymisen myötä leirintäkausi on onneksi pidentynyt sekä alku- että loppupäästä, monilla se jatkuu nykyisin jo ympäri vuoden. Matkaparkkeja ei ole siis osattu kaivata aiemmin. Nyt kun harrastajamäärät ovat olleet nousussa useita vuosia on harrastajien toiveet ja vaatimukset yöpymispaikoista myös muuttuneet. Nyt haluataan edullisia yhden-kahden yön yöpymispaikkoja lähelle taajamia, jonne voidaan mennä nauttimaan palveluista. 

Puskissa viihtyvät nostettiin tikun nokkaan

Muualla kuin leirintäalueilla yöpymiseen suhtauduttiin vielä muutama vuosi sitten hyvin ristiriitaisin tuntein. Osan mielestä se oli ja on jokamiehen oikeus, osan mielestä vapaaparkissa/puskaparkissa olevat pilaavat toimillaan koko harrastuksen. Erityisesti lausunnoillaan monen harrastajan hampaisiin joutui syksyllä 2017 SF-Caravan ry:n edellinen puheenjohtaja Juha Hämäläinen, joka ihmetteli mielenkiintoisin sanan kääntein, että sosiaalisessa mediassa puskaparkkeilu nostetaan jalustalle jopa vastuullisen leirinnän ohi. Hämäläinen peräänkuulutti meiltä harrastajilta kaikkien lakien ja sääntöjen noudattamista.

Mikä on matkaparkki ja paljonko siitä ollaan valmiit maksamaan?

Matkaparkki on rajattu ja merkitty alue matkailuajoneuvoille, jossa matkailuajoneuvossa voi oleskella ja yöpyä maanomistajan luvalla. Muina tunnusmerkkeinä on usein taajaman läheisyys, rajattu palvelutaso ja normaali leirintäalueita edullisempi hinta. Palvelutaso matkaparkeissa voi vaihdella pelkästä aluepaikasta lähes täysiverisen leirintäalueen palvelutasoon. 

Sosiaalisessa mediassa on käyty useissa keskusteluketjuissa vääntöä matkaparkkien hintatasosta: onko 15 euroa vuorokaudessa yksiköltä liikaa vai liian vähän, pitääkö siihen kuulua sähkö ja saunat ja muut palvelut, vai maksetaanko niistä kustakin erikseen. Suomen rajojen ulkopuolella voi itse kokea erittäin monenlaisia hinnoittelurakenteita. "Maksat jos käytät" periaate 

on hyvin laajasti käytetty. Oma näkemykseni on, että Suomessa pidempään toimineet matkaparkkien hintataso on korkeahko verrattuna yleisten leirintäalueiden ja/tai SF-Caravan ry:n yhdistysten alueiden hintasoon. Kukin valitsee ja maksaa matkaparkkinsa oman budjettinsa mukaan.

Matkaparkit kiinnostavat kuntia

Karavaanarit saivat hyvän uutisen keväällä 2020, kun BestPark Oy ilmoitti rakentavansa Suomeen 50 matkaparkkia vuoteen 2024 mennessä. Neljä paikkaa on nyt auki (Rovaniemi, Akaa, Perho ja Seinäjoki). Matkaparkit tehdään konseptin mukaan palvelutasoltaan yhdestä neljään plussaan kattavaksi. Paikkavaraukset ja maksu tehdään netissä ja vierailun voi aloittaa/lopettaa 24/7. Olen itse yöpynyt Akaan alueella ja todennut sen juuri sellaiseksi, mitä matkaparkilta toivoo: lähellä taajamaa, alue lähellä luontoa, hyvä palvelutaso ja vaivaton saavutettava. BestPark on herättänyt paljon kiinnostusta sekä harrastajissa että kaupungeissa ja kunnissa, joihin niitä suunnitellaan.

Viimeisen vuoden aikana on medioissa ollut useita uutisia kaupungeista ja kunnista, jotka ovat päättäneet rakentaa matkaparkin tai suunnittelevat sen tekemistä. Suurimpana ajurina näissä toimissa on kuntien halu houkutella matkailuajoneuvoilla liikkuvat jäämään kunnan alueelle käyttämään euroja tukien näin oman kunnan elinkeinoharjoittajia. Tutkimusten mukaan leirintäalueella majoittuva jättää majoituspaikkakunnalle 104 euroa/hlö vuorokaudessa (Haaga-Helia 2019 ja matkaparkissa yöpyvä noin 90 euro//hlö vuorokaudessa (Haaga-Helia 2020).

Kaikki eivät innostu asiasta

Suomen Leirintäalueyhdistys ry:n (SLY) on Suomen leirintäalueiden ja lomakylien markkinointi- ja edunvalvontaorganisaatio. Yhdistyksen jäsenalueiden markkinaosuus kaikista Suomen leirintäalueyöpymisistä on 75%, joten yhdistyksen jäsenistöä varmasti kiinnostaa matkaparkkien lisääntyminen Suomessa. 

Yhdistyksen julkisuudessa esittämä kanta matkaparkkien olemassaoloon ja etenkin niiden lisääntymiseen Suomessa on varsin "nihkeä". Kesäkuussa 2019  yhdistyksen edustaja ilmoitti valtakunnallisessa mediassa, että Suomeen ei tarvita lisää matkaparkkeja. Keväällä 2020 yhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Laatta  kertoi Caravan-lehden podcastissa, että matkaparkkeja ei pitäisi lisätä. Näin ollen voi olettaa, että yhdistyksen jäsenistö laajemminkin kokee matkaparkit selvästi uhkaksi omalle liiketoiminnalleen sen sijaan, että näkisivät ne mahdollisuutena laajentaa omaa toimintaansa. Kunnalliset, verorahoilla tehtävät matkaparkkihankkeet eivät saa SLY:n varauksetonta kannatusta, koska ne kilpailevat jäsenyritysten liiketoiminnan kanssa. Mutta miten SLY suhtautuu yksityisesti toimiviin matkaparkkeihin?

Miksi SLY:n jäsenyritykset kokevat matkaparkkikulttuurin lähinna vain uhkana eikä mahdollisuutena? Johtaako tämän tyyppinen ajattelu tulevina vuosina hyvään lopputulokseen jää nähtäväksi. Itse epäilen sitä. Uskon, että yleisillä leirintäalueilla olisi nyt hyvä mahdollisuus hypätä matkaparkkien kehittämisen junaan ja laajentaa omaa toimintaansa aiempaa enemmän ympärivuotiseksi perustamalla matkaparkki nykyisen alueen lisäksi. Totuus on se, että matkailuajoneuvoilla liikkuvat entistä enemmän ympäri vuoden ja valitsevat yöpymispaikkansa paikkakunnalla olevista tarjolla olevista vaihtoehdoista kuka mitäkin painottaen. Vanhassa pitäytyminen ei kanna pitkälle.   

Kattojärjestömme tukee

SF-Caravan ry edistää omalla toimillaan matkailuajoneuvojen käyttöön tarkoitettujen alueiden (mm. matkaparkit) kehittämistä unohtamatta sitä, että omilla jäsenyhdistyksillä on omia alueita. Mielestäni tämä on oikea näkökulma, jolla SF-Caravan ry osoittaa olevansa ajan hengessä mukana: sitä kehitetään, mitä harrastajat edellyttävät. SF-Caravan ry:n suunta on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana merkittävästi parempaan suuntaan tässä asiassa. 

Lupaamani yhteenveto

Huolimattta siitä, että käytän pääsääntöisesti perinteisiä leirintäalueita, olen puhut monia, monia vuosia matkaparkkien puolesta sekä medioille että kuntien ja kaupunkien matkailuvastaaville matkamessuilla. Suomessa matkaparkkiverkosto on aika suppea ja erityisesti niitä puuttuu vielä meidän kulttuurikaupunkien laitamilta. 

Ulkomailla olen kokenut matkaparkkien antaman mahtavan mahdollisuuden yöpyä suurten Keski-Europan kaupunkien taajamissa. Me harrastajat tarvitsemme lisää matkaparkkeja Suomeen perinteisen leirintäalueverkoston rinnalle, tekee ne sitten kuka tahansa. 

Matkaparkkien lisääntyminen pitää nähdä mahdollisuutena, ei uhkana. Toivon myös, että puskaparkeissa viihtyvät kokevat matkaparkkien lisääntymisen yhtenä uuten mahdollisuutena yöpyä edullisesti. 

Mitä ajatuksia sinussa herättää matkaparkit? Kommentoi asiaa alla olevaan kommenttikenttään.

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

BestPark.com
Camping.fi
Caravan-lehti.fi
Autoliitto.fi