GA4 tag

perjantai 26. maaliskuuta 2021

Raikasvesijärjestelmän käyttö puhuttaa


Medioissa ml. some on juttujen osalta vuosikellot käytössä: keväällä puhutaan hiekkapölystä ja koirankakasta, kesällä hyttysistä, syksyllä talvirenkaiden oikeasta vaihtoajasta ja talvella "talvi tuli yllättäen". 

Myös meillä karavaanareilla on oma vuosikellomme keskustelujen osalta. Kesää kohden kysellään/neuvotaan ajoneuvojen pesuista ja huolloista, kysellään lomakohteista ja ulkomaan matkailun kiemuroista. Syksyä kohden lisääntyy talvehtimiseen liittyvät keskustelut ja talvella kysellään aukiolevista alueista ja hiihtokeskusten majoitusmahdollisuuksista.

Lisään vuosittaiseen keskustelujen joukkoon matkailuajoneuvojen vesijärjestelmän käytön ja/tai käyttämättömyyden pohdiskelut. 

Yleisimmät somessa tehdyt kyselyt vesijärjestelmään liittyen ovat "voiko vesijärjestelmää käyttää ja miten" ja "miten järjestelmä kannattaa puhdistaa".

Vastaan näihin kysymyksiin pitkään matkailuajoneuvojen ympärivuotisesta käytösta kertyneellä kokemuksella. 

Käsipesut lisääntyneet

Korona on opettanut meidät pesemään käsiämme aiempaa useammin. Erityisesti olen ilolla seurannut lasten päiväkodissa ja koulussa oppimaan tapaan pestä käsiä aina ulkoa tultaessa ja ennen ruokailua. Matkailuajoneuvon vesijärjestelmän käyttö on käsipesuissa(kin) vesikannua mukavampi tapa hygienian hoidossa.

Raikasvesijärjestelmän käyttö

Matkailuajoneuvojen vesijärjestelmät on tehty käyttöä varten. Järjestelmää voi ja kannattaa käyttää sekä ruoan valmistukseen että henkilökohtaiseen hygieeniaan. Raikasvesisäiliössä oleva pumppu siirtää veden keittiöön ja wc-suihkutilaan ajoneuvon lattialla ja/tai seinän vierillä kulkevia putkia pitkin. 

Raikasvesijärjestelmä pysyy hyvässä kunnossa, kun säiliöön täytetään vettä  muutaman päivän tarvettava varten. Näin vesi vaihtuu säännöllisesti. Matkan jälkeen säiliö tyhjennetään sekä hanojen että pohjatulpan kautta. 

Matkailuautoissa raikasvesisäiliö on 90-110 litran ja vaunuissa 20-40 litran kokoinen.

Näin puhdistat helposti

Raikasvesijärjestelmän desinfiointi on hyvä tehdä vähintään kerran vuodessa. Desinfiointiin käytettäviä aineita on runsaasti saatavilla niin liuoksina kuin tabletteina. Monet puhdistavat järjestelmän laimennetulla etikalla tai sitruunahapolla. Aineiden puutteesta puhdistaminen ei jää kiinni. 

Eri aineilla on erilaisia ohjeita aineen vaikuttamiseen liittyen: kauanko annetaan olla tankissa jne. Yleisin ohje on täyttää raikasvesisäiliöä täyteen, lisätä puhdistusaine ja antaa sen vaikuttaa vähintään puolituntia. Ajoneuvon liikuttelua suositellaan aineen leviämisen edistämiseksi. Huuhtelu tehdään siten, että säiliö ajetaan tyhjäksi keittiön ja wc-hanojen kautta, jolloin myös vesiputket puhdistuvat.

Ensimmäisen tyhjennyksen jälkeen yksi-kaksi kertaa säiliö vielä täyteen ja tyhjennys hanojen kautta. Huuhtelujen yhteydessä kannattaa vielä puhdistaa säiön pohja ja seinät varovasti puhtaalla astianpesuharjalla. 

Muista maistaa vettä viimeisen huuhtelukerran yhteydessä, että se maistuu vedeltä 😁.

Käytätkö vain erillistä vesikannua?

Jos käytät, et ole ainoa karavaanari. Teitä on monia ja minäkin käytän 10 lt kannua talvisin lyhyillä reissuilla. Liputan kuitenkin voimakkaasti ajoneuvon oman vesijärjestelmän käytön puolesta kesäisin, kun sellainen on olemassa. Käyttö on vaivatonta ja nyt kun muutenkin olemme oppineet pesemään käsiämme useammin, hanasta tuleva vesi on mukavuutta.

Monessa matkailuajoneuvossa on mahdollista käyttää raikasvesijärjestelmää myös talvella. Vesijohtojen täytyy olla lämpimässä tilassa ja harmaavesisäiliön talvieristetty. Harmaan veden ulostuloputken jäätyminen on monessa ajoneuvossa akilleen kantapää. Sen voi korjata laittamalla putkeen lämpövastuksen. 

Näiden linkkien kautta löydät desinfiointiin liittyviä aineita:
















tiistai 2. maaliskuuta 2021

Matkaparkit - uhka vai mahdollisuus?



Viimeisten vuosien aikana on julkisuudessa käyty välillä jopa kiivastakin keskustelua siitä, tarvitaanko Suomeen matkaparkkeja leirintäalueiden lisäksi. Vastaus kysymykseen riippuu täysin siitä, keneltä asiaa kysyy. Pitkään asiaa seuranneena valotan nyt asiaa mahdollisimman monen osapuolen näkökulmasta unohtamatta yhteenvetoa.

Matkaparkkikulttuuri on Suomessa vielä uusi ja lapsenkengissä. Naapurissamme Ruotsissa on lähes 600 matkaparkkia, joista julkaistaan vuosittain oma paksu esittely-/hakulehti. Kulttuuri on juurtunut jo syvälle ruotsalaisten matkailijoiden mieliin. Suomessa matkaparkkeja on vajaa 150 ja nekin varsin vaaatimattomasti esitelty Caravan-lehden julkaisemassa leirintäoppaassa ja kulttuuri on vasta nostamassa päätään täällä. Keski-Eurooppa on "täynnä" matkaparkkeja, joista on julkaistu tiiliskiven kokoinen kirja "Stellplatzführer". Se sisältää lähes 6700 yöpymispaikkaa matkailuautoille ja -vaunuille 36 Euroopan maassa.

Suomi vasta heräämässä asiaan

Yhteistä kaikille niille maille, joissa matkaparkkikulttuuri on jo vahva, on se, että kaikissa maissa perinteisillä leirintäalueilla on oma roolinsa matkailuelinkeinossa. Tästä on hyvä esimerkki jälleen Ruotsi, jossa perinteiset leirintäalueet kehittävät jatkuvasti omaa toimintaansa asiakkaiden houkuttelemiseksi. Toki Ruotsissa leirintäalueiden yöpymisten määrä on moninkertainen Suomen vastaavaan verrattuna. 

Miksi meillä vasta heräillään matkaparkkiasiaan? Suomessa on vahva karavaanarien etujärjestö SF-Caravan ry, jonka monella jäsenyhdistyksellä on oma leirintäalue. Nämä hyvin hoidetut ja jäsenille edulliset alueet ovat karavaanarien suosiossa vuodesta toiseen. Näiden lisäksi on yleisiä leirintäalueita. Yhteensä Suomessa on noin 500 leirintäaluetta. Suomessa leirintäaluelämä loppuu kuin kananlento elokuun puolivälissä, kun koulut alkavat. Vähitellen matkailuautojen lisääntymisen myötä leirintäkausi on onneksi pidentynyt sekä alku- että loppupäästä, monilla se jatkuu nykyisin jo ympäri vuoden. Matkaparkkeja ei ole siis osattu kaivata aiemmin. Nyt kun harrastajamäärät ovat olleet nousussa useita vuosia on harrastajien toiveet ja vaatimukset yöpymispaikoista myös muuttuneet. Nyt haluataan edullisia yhden-kahden yön yöpymispaikkoja lähelle taajamia, jonne voidaan mennä nauttimaan palveluista. 


Puskissa viihtyvät nostettiin tikun nokkaan

Muualla kuin leirintäalueilla yöpymiseen suhtauduttiin vielä muutama vuosi sitten hyvin ristiriitaisin tuntein. Osan mielestä se oli ja on jokamiehen oikeus, osan mielestä vapaaparkissa/puskaparkissa olevat pilaavat toimillaan koko harrastuksen. Erityisesti lausunnoillaan monen harrastajan hampaisiin joutui syksyllä 2017 SF-Caravan ry:n edellinen puheenjohtaja Juha Hämäläinen, joka ihmetteli mielenkiintoisin sanan kääntein, että sosiaalisessa mediassa puskaparkkeilu nostetaan jalustalle jopa vastuullisen leirinnän ohi. Hämäläinen peräänkuulutti meiltä harrastajilta kaikkien lakien ja sääntöjen noudattamista.

Mikä on matkaparkki ja paljonko siitä ollaan valmiit maksamaan?

Matkaparkki on rajattu ja merkitty alue matkailuajoneuvoille, jossa matkailuajoneuvossa voi oleskella ja yöpyä maanomistajan luvalla. Muina tunnusmerkkeinä on usein taajaman läheisyys, rajattu palvelutaso ja normaali leirintäalueita edullisempi hinta. Palvelutaso matkaparkeissa voi vaihdella pelkästä aluepaikasta lähes täysiverisen leirintäalueen palvelutasoon. 

Sosiaalisessa mediassa on käyty useissa keskusteluketjuissa vääntöä matkaparkkien hintatasosta: onko 15 euroa vuorokaudessa yksiköltä liikaa vai liian vähän, pitääkö siihen kuulua sähkö ja saunat ja muut palvelut, vai maksetaanko niistä kustakin erikseen. Suomen rajojen ulkopuolella voi itse kokea erittäin monenlaisia hinnoittelurakenteita. "Maksat jos käytät" periaate 
on hyvin laajasti käytetty. Oma näkemykseni on, että Suomessa pidempään toimineet matkaparkkien hintataso on korkeahko verrattuna yleisten leirintäalueiden ja/tai SF-Caravan ry:n yhdistysten alueiden hintasoon. Kukin valitsee ja maksaa matkaparkkinsa oman budjettinsa mukaan.

Matkaparkit kiinnostavat kuntia

Karavaanarit saivat hyvän uutisen keväällä 2020, kun BestPark Oy ilmoitti rakentavansa Suomeen 50 matkaparkkia vuoteen 2024 mennessä. Neljä paikkaa on nyt auki (Rovaniemi, Akaa, Perho ja Seinäjoki). Matkaparkit tehdään konseptin mukaan palvelutasoltaan yhdestä neljään plussaan kattavaksi. Paikkavaraukset ja maksu tehdään netissä ja vierailun voi aloittaa/lopettaa 24/7. Olen itse yöpynyt Akaan alueella ja todennut sen juuri sellaiseksi, mitä matkaparkilta toivoo: lähellä taajamaa, alue lähellä luontoa, hyvä palvelutaso ja vaivaton saavutettava. BestPark on herättänyt paljon kiinnostusta sekä harrastajissa että kaupungeissa ja kunnissa, joihin niitä suunnitellaan.

Viimeisen vuoden aikana on medioissa ollut useita uutisia kaupungeista ja kunnista, jotka ovat päättäneet rakentaa matkaparkin tai suunnittelevat sen tekemistä. Suurimpana ajurina näissä toimissa on kuntien halu houkutella matkailuajoneuvoilla liikkuvat jäämään kunnan alueelle käyttämään euroja tukien näin oman kunnan elinkeinoharjoittajia. Tutkimusten mukaan leirintäalueella majoittuva jättää majoituspaikkakunnalle 104 euroa/hlö vuorokaudessa (Haaga-Helia 2019 ja matkaparkissa yöpyvä noin 90 euro//hlö vuorokaudessa (Haaga-Helia 2020).

Kaikki eivät innostu asiasta

Suomen Leirintäalueyhdistys ry:n (SLY) on Suomen leirintäalueiden ja lomakylien markkinointi- ja edunvalvontaorganisaatio. Yhdistyksen jäsenalueiden markkinaosuus kaikista Suomen leirintäalueyöpymisistä on 75%, joten yhdistyksen jäsenistöä varmasti kiinnostaa matkaparkkien lisääntyminen Suomessa. 

Yhdistyksen julkisuudessa esittämä kanta matkaparkkien olemassaoloon ja etenkin niiden lisääntymiseen Suomessa on varsin "nihkeä". Kesäkuussa 2019  yhdistyksen edustaja ilmoitti valtakunnallisessa mediassa, että Suomeen ei tarvita lisää matkaparkkeja. Keväällä 2020 yhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Laatta  kertoi Caravan-lehden podcastissa, että matkaparkkeja ei pitäisi lisätä. Näin ollen voi olettaa, että yhdistyksen jäsenistö laajemminkin kokee matkaparkit selvästi uhkaksi omalle liiketoiminnalleen sen sijaan, että näkisivät ne mahdollisuutena laajentaa omaa toimintaansa. Kunnalliset, verorahoilla tehtävät matkaparkkihankkeet eivät saa SLY:n varauksetonta kannatusta, koska ne kilpailevat jäsenyritysten liiketoiminnan kanssa. Mutta miten SLY suhtautuu yksityisesti toimiviin matkaparkkeihin?

Miksi SLY:n jäsenyritykset kokevat matkaparkkikulttuurin lähinna vain uhkana eikä mahdollisuutena? Johtaako tämän tyyppinen ajattelu tulevina vuosina hyvään lopputulokseen jää nähtäväksi. Itse epäilen sitä. Uskon, että yleisillä leirintäalueilla olisi nyt hyvä mahdollisuus hypätä matkaparkkien kehittämisen junaan ja laajentaa omaa toimintaansa aiempaa enemmän ympärivuotiseksi perustamalla matkaparkki nykyisen alueen lisäksi. Totuus on se, että matkailuajoneuvoilla liikkuvat entistä enemmän ympäri vuoden ja valitsevat yöpymispaikkansa paikkakunnalla olevista tarjolla olevista vaihtoehdoista kuka mitäkin painottaen. Vanhassa pitäytyminen ei kanna pitkälle.   

Kattojärjestömme tukee

SF-Caravan ry edistää omalla toimillaan matkailuajoneuvojen käyttöön tarkoitettujen alueiden (mm. matkaparkit) kehittämistä unohtamatta sitä, että omilla jäsenyhdistyksillä on omia alueita. Mielestäni tämä on oikea näkökulma, jolla SF-Caravan ry osoittaa olevansa ajan hengessä mukana: sitä kehitetään, mitä harrastajat edellyttävät. SF-Caravan ry:n suunta on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana merkittävästi parempaan suuntaan tässä asiassa. 

Lupaamani yhteenveto

Huolimattta siitä, että käytän pääsääntöisesti perinteisiä leirintäalueita, olen puhut monia, monia vuosia matkaparkkien puolesta sekä medioille että kuntien ja kaupunkien matkailuvastaaville matkamessuilla. Suomessa matkaparkkiverkosto on aika suppea ja erityisesti niitä puuttuu vielä meidän kulttuurikaupunkien laitamilta. 

Ulkomailla olen kokenut matkaparkkien antaman mahtavan mahdollisuuden yöpyä suurten Keski-Europan kaupunkien taajamissa. Me harrastajat tarvitsemme lisää matkaparkkeja Suomeen perinteisen leirintäalueverkoston rinnalle, tekee ne sitten kuka tahansa. 

Matkaparkkien lisääntyminen pitää nähdä mahdollisuutena, ei uhkana. Toivon myös, että puskaparkeissa viihtyvät kokevat matkaparkkien lisääntymisen yhtenä uuten mahdollisuutena yöpyä edullisesti. 

Mitä ajatuksia sinussa herättää matkaparkit? Kommentoi asiaa alla olevaan kommenttikenttään.

Aiheeseen liittyviä linkkejä: