GA4 tag

maanantai 24. helmikuuta 2014

Näin koeajojuttu syntyy

Caravan-lehden koeajojutun tekemiseen kuluu yllättävän suuri määrä tunteja. Tässä jutussa kerrotaan jutun tekemisen eri vaiheista ensimmäisestä yhteydenotosta postiluukusta tulevaan lehteen.


Esivalmistelut


Ensin koeajosta sovitaan auton maahantuojan edustajan kanssa, joka kertoo, mistä liikkeestä auto haetaan. Myyjäliikkeen kanssa sovitaan auton koeajokuntoon varustelusta ja hausta ja palautuksesta. Myyjäliike tarkistaa auton tekniikan, laittaa talvella lämmöt ja jääkaapin päälle hyvissä ajoin, täyttää vesisäiliön ja laittaa tarvittaessa myös talvietupeiton mukaan. Muut leiriytymiseen tarvittavat tavarat (sähköjohdot, ajokiilat, jätevesipussi, lumiharjat ja lapiot yms) otan omasta autosta käytännöllisyyden vuoksi.

Hyvin usein koeajon jälkeen artikkelin kirjoittamiseen jää melko vähän aikaa lehden painoon menosta johtuen. Siksi teen etukäteen mahdollisimman paljon taustatöitä. Tärkeimmät näistä ovat auton teknisten tietojen ja myyntimateriaalin läpikäynti. Lähteenä käytän internetiä, josta tutkin myös tehtaan sivujen sisällöt. Näiden tietojen pohjalta voin kysellä myyjältä lisää autoa hakiessa.


Caravan-lehden koeajot tehdään oikeina koeajoina, joka tarkoittaa sitä, että ajoneuvoissa yövytään vähintään yksi yö, yleensä pari yötä. Matkalle tarvitaan siis jonkin verran omia tavaroita, jotta oleskelu olisi mahdollisimman normaalia. Meillä on ollut käytössä jo pitkään ”koeajovarustelista”, joka varmistaa sen, että kaikki tarpeellinen tulee mukaan. Koeajoa edeltävänä iltana tavarat kerätään omasta autosta listan mukaan ja pakataan henkilöautoon. Oma hommansa sekin. 


Auton haku, koeajon osa 1


Koeajoauto voi sijaita fyysisesti ”missä tahansa”, koska ne haetaan luovuttavan myyjäliikkeen tiloista. Teen koeajot vaimoni kanssa viikonloppuisin, koska toimittajatyö ei ole päätyöni. Lähtö on siis työpäivän jälkeen perjantaina. Auto palautetaan sunnuntaina myyjäliikkeen pihaan. Jos hakumatka on pitkä, sovin myyjän kanssa erikseen myöhäisemmästä hakuajasta. Tähän myyjäliikkeet ovat suhtautuneet aina ymmärtäväisesti.


Helsinki Caravan Oy:n toimitusjohtaja Atso Muuronen
Myyjän kanssa käyn aina läpi auton koeajoon liittyvät paperit ja tekniset asiat. Sitten seuraa tavaroiden siirto henkilöautosta, trippimittarin ja ajotietokoneen nollaus ja vihdoin matkalle lähtö. Leirintäalueen valitsemme yleensä siten, että ajomatka ei tule tarpeettoman pitkäksi, sillä ajotuntuman saamiseen ei tarvitse satoja kilometrejä. Olennaista on, että koeajoon sisältyy maantie- ja taajama-ajoa. Leiriytyminen tapahtuu usein iltamyöhään. 

Viime viikonloppuna tehdyn koeajon auto (Dethleffs Trend T6617) haettiin Kouvolasta, josta ajoimme vielä Purhon mukavalle SFC-alueelle. Kello lähenteli seitsemää illalla, kun leiri oli pystyssä. Koeajoautolla leiriytyminen ei eroa omalla autolla leiriytymisestä. Jo heti leiriytymisvaiheessa tulee kuitenkin usein esille ylöskirjattavia asioita autosta sekä sisällä että ulkona. 


Sisällä kontataan, mitataan, kuvataan ja ylöskirjataan


Autoon tutustuminen alkaa toden teolla heti leiriytymisen jälkeen. Kukin koeajaja tekee työn omalla tavallaan. Minä tutkin ja kirjaan havainnot ja mittaustulokset kustakin ”huoneesta” kerrallaan. Välillä on pylly pystyssä, kun tutkin kaappien taustoja, lämmityskanavia, lasken pistorasioita yms. Välineinä ovat kynä, paperi, mitta ja taskulamppu.


Teen tietyt mittaukset jokaisesta kohteesta varmentaakseni esitteissä olevat tiedot. Tärkeimmät mittauskohteet ovat: kaikki vuoteet ja niiden istumakorkeus, takatalli, peräylitys, istuinryhmän pöytä ja mahdollinen lisäpala. Tämän enempää en halua rasittaa lukijoita senttimetriluvuilla tekstissä. Moni lukija on varmasti huomannut, että suuri mielenkiintoni kohde matkailuautoissa on lämpöasiat, lämmitysjärjestelmä ja ilman vaihto.

Ensimmäisen havainnointikierroksen jälkeen täydennän viikonlopun aikana tietoja sitä mukaan, kun niitä tulee eteen erilaisissa käyttötapauksissa. Vaimon rooli koeajoilla on tärkeä. Hän antaa hyviä kommentteja omasta näkökulmastaan. Olen kutsunut näkökulmaa rohkeasti ”naisnäkökulmaksi”, jota tarvitaan jutun saamiseksi mahdollisimman laaja-alaiseksi.

Kohteen kuvaus on merkittävä osa koeajoviikonloppua. Kuvia kertyy yleensä runsas kaksisataa, koska niistä moni on muistuttamassa jutun kirjoitusvaiheessa auton yksityiskohdista, joita ei kaikkia tule kirjatuksi muistiinpanoina. Haasteellisinta kuvauksessa on sää- ja valaistusolosuhteet. Jos tiedossa on kurakelit, otan kuvat mahdollisimman pian auton luovutuksen jälkeen, jotta kura ei ole vielä kuvissa häiritsevästi esillä. Muutaman kerran olen joutunut myös pesemään autoa ennen ulkokuvien ottamista. Sisäkuvauksen haaste on saada kuvaan mahdollisimman hyvä valaistustaso ja laaja sisältö. Pienissä tiloissa kuvanneet tietävät, että haaste on todellinen.  


Pillit pussiin ja kotiin, koeajon osa 2


Koeajon päättyessä kaikki omat tavarat ja vuodevaatteet pakataan taas takaisin kasseihin. Auto siivotaan huolellisesti, kaikki säiliöt tyhjennetään ja vielä otetaan viimeiset kuvat ilman omia tavaroita hyllyillä ja pöydillä. Moni myyjäliike on saanut varmasti auton puhtaampana, kuin mitä sen luovuttivat käyttöömme .

Leirintäalueelta ajamme yleensä, jos mahdollista, hieman eri reittiä takaisin myyjäliikkeeseen saadakseni ajotuntumaa erilaisilla teillä. Ja taas tavarat siirretään takaisin omaan henkilöautoon. Ajo kotiin voi alkaa. Kotona tavarat kannetaan vielä omaan matkailuautoon ja laitetaan ne paikalleen. Melkoista logistiikkaa pienessä mittakaavassa.
  

Jutun kirjoitus voi alkaa


Osa meistä koeajajista kirjoittaa juttua kannettavallaan jo matkan aikana. Minäkin olen sitä yrittänyt, mutta olen todennut käsimuistiinpanojen tekemisen helpommaksi esimerkiksi wc-kylpyhuonetiloissa ja ulkona. Jutun kirjoittamisen aloitan yleensä seuraavana iltana. 


Kirjoittamisen vaiheita on monia. Ensin valitsen kuvat, joihin kirjoitan kuvatekstit. Sen jälkeen kirjoitan varsinaisen jutun muistiinpanoihin ja kuviin nojautuen. Harvoin juttu valmistuu kerralla. Muutamassa illassa se on kuitenkin niin sanotussa ”ensimmäinen nauruversio” tilassa. Lehden rajatun merkkimäärän takia, läheskään kaikkia havaintoja ei voi välittää lukijoille. Tästä huolimatta pyrin tuomaan sekä hyvät että huonot havainnot puolueettomasti lukijoille. Suurin osa uusista matkailuajoneuvoista on hyvin varusteltu ja teknisesti toimivia. Siksi jutut eivät sisällä suuria virhe-tai puutelistoja. Enemmän on kyse makuasioista. Koeajojen tarkoitus on myös vastata kysymykseen, kenelle ajoneuvo parhaiten sopii. 


Lopuksi viilataan pilkkuja


Osa jutun tekemiseen kuluvasta ajasta menee erilaisten tietojen tarkistamiseen. Näistä suurin kokonaisuus on jutun lopussa oleva "Tietoruutu", jossa on paljon tietoa numeroina. Luen jutun vielä useamman kerran läpi kirjoitusvirheiden ja huonojen sanontojen poistamiseksi. Vaimon kommentit jutusta huomioin aina. Sen jälkeen juttu on valmis lähtemään myyjäliikkeeseen tarkistettavaksi faktojen osalta.

Tarkistutan jutun faktojen osalta aina myyjäliikkeen edustajalla. Kommentit ovat olleet yhtä poikkeusta lukuun ottamatta aina hyvin asiallisia. Moni maahantuoja on toimittanut havainnot jopa eteenpäin tehtaalle korjaustoiveina. Meillähän on todellisuudessa yhteinen intressi kehittää entistä parempia tuotteita karavaanareille. 

Ennen jutun lähettämistä lehteen käsittelen vielä kuvat lähetyskuntoon.  Kun kaikki on valmista, materiaalit lähtevät lehteen sähköisesti.


Grande finale


Lehden teon ollessa kuumimmillaan saan jutun vielä tarkistettavakseni taittomuodossa. Lopulta postiluukusta kolahtaa paksu Caravan-lehti, josta jutun voi todentaa lopullisessa muodossa. Siihen mennessä on kulunut jo tosi monta työtuntia. 


Sunlight A72 koeajo lehdessä 1/2014
Jos luit jutun tähän asti, ymmärrät toivottavasti paremmin, että yhden koeajojutun tekemiseen kuluu paljon aikaa ja se sisältää monia eri työvaiheita, eikä jutun teko ole vain hienoilla uusilla autoilla ajelua.  Me lehden avustajat emme tee työtä tuntipalkalla, vaan kiinteällä juttupalkkiolla, joka ei ole lehden harrastepohjaisuudesta johtuen johtajapalkkatasoa.  Silti uskallan lausua kaikkien koeajajien puolesta, että työ on mielenkiintoista ja paljon antavaa. Kiitos kuuluu myös kaikille myyjäliikkeille ja mukana seuraavalle vaimolleni.

MItä sinä olet mieltä koeajojutuista? Antavatko ne sinulle apua auton vaihtotilanteessa ja/tai näkökulmia muuten autojen kehityksestä?

Mikäli haluat vaikuttaa tulevien juttujeni sisältöön, anna palautetta kommenttikentän avulla.

(Alkuperäinen juttu julkaistu Caravan-lehdessä 2/2013. Blogissa tekstiä päivitetty).

2 kommenttia:

  1. Koe-ajo artikkeli on mielenkiintoisinta caravan-lehdessä,varsinkin kun ne ajoittuu talvi oloihin.Olen usein yksin (pieni nainen)jokaisena vuodenaikana reissussa ja oppini olen imenyt koeajajien kertomuksista.Luen jopa useaan kertaan,kun muistan jotain tärkeää.Pitäisi kerätä kansioon jutut.Nykyisen auton uskalsin ostaa,kun muistin,että se oli pari vuotta aiemmin koeajossa,löysin artikkelin vielä.Asun myös vapaa-ajat autossa,joten moni asia on otettava huomioon.

    VastaaPoista
  2. Hei ja kiitos kommentistasi!

    Caravan-lehden koeajajana minua tietysti lämmittää viestisi. Siitä saa virtaa, kun tietää, että joku niitä oikeasti lukee. Tämän blogin tarkoitus on olla jatkossa mm. näiden koeajojuttujen jatke. Täällä kun merkkimäärä ei ole rajoitettu :-).

    Jaa eteenpäin tietoa blogista, niin saadaan tänne aikaan asialliset keskustelut.'

    Terveisin

    Antti

    VastaaPoista

Kerro mielipiteesi blogista ja mitä haluaisit tietää karavaanarina olemisesta.