tiistai 2. maaliskuuta 2021

Matkaparkit - uhka vai mahdollisuus?



Viimeisten vuosien aikana on julkisuudessa käyty välillä jopa kiivastakin keskustelua siitä, tarvitaanko Suomeen matkaparkkeja leirintäalueiden lisäksi. Vastaus kysymykseen riippuu täysin siitä, keneltä asiaa kysyy. Pitkään asiaa seuranneena valotan nyt asiaa mahdollisimman monen osapuolen näkökulmasta unohtamatta yhteenvetoa.

Matkaparkkikulttuuri on Suomessa vielä uusi ja lapsenkengissä. Naapurissamme Ruotsissa on lähes 600 matkaparkkia, joista julkaistaan vuosittain oma paksu esittely-/hakulehti. Kulttuuri on juurtunut jo syvälle ruotsalaisten matkailijoiden mieliin. Suomessa matkaparkkeja on vajaa 150 ja nekin varsin vaaatimattomasti esitelty Caravan-lehden julkaisemassa leirintäoppaassa ja kulttuuri on vasta nostamassa päätään täällä. Keski-Eurooppa on "täynnä" matkaparkkeja, joista on julkaistu tiiliskiven kokoinen kirja "Stellplatzführer". Se sisältää lähes 6700 yöpymispaikkaa matkailuautoille ja -vaunuille 36 Euroopan maassa.

Suomi vasta heräämässä asiaan

Yhteistä kaikille niille maille, joissa matkaparkkikulttuuri on jo vahva, on se, että kaikissa maissa perinteisillä leirintäalueilla on oma roolinsa matkailuelinkeinossa. Tästä on hyvä esimerkki jälleen Ruotsi, jossa perinteiset leirintäalueet kehittävät jatkuvasti omaa toimintaansa asiakkaiden houkuttelemiseksi. Toki Ruotsissa leirintäalueiden yöpymisten määrä on moninkertainen Suomen vastaavaan verrattuna. 

Miksi meillä vasta heräillään matkaparkkiasiaan? Suomessa on vahva karavaanarien etujärjestö SF-Caravan ry, jonka monella jäsenyhdistyksellä on oma leirintäalue. Nämä hyvin hoidetut ja jäsenille edulliset alueet ovat karavaanarien suosiossa vuodesta toiseen. Näiden lisäksi on yleisiä leirintäalueita. Yhteensä Suomessa on noin 500 leirintäaluetta. Suomessa leirintäaluelämä loppuu kuin kananlento elokuun puolivälissä, kun koulut alkavat. Vähitellen matkailuautojen lisääntymisen myötä leirintäkausi on onneksi pidentynyt sekä alku- että loppupäästä, monilla se jatkuu nykyisin jo ympäri vuoden. Matkaparkkeja ei ole siis osattu kaivata aiemmin. Nyt kun harrastajamäärät ovat olleet nousussa useita vuosia on harrastajien toiveet ja vaatimukset yöpymispaikoista myös muuttuneet. Nyt haluataan edullisia yhden-kahden yön yöpymispaikkoja lähelle taajamia, jonne voidaan mennä nauttimaan palveluista. 


Puskissa viihtyvät nostettiin tikun nokkaan

Muualla kuin leirintäalueilla yöpymiseen suhtauduttiin vielä muutama vuosi sitten hyvin ristiriitaisin tuntein. Osan mielestä se oli ja on jokamiehen oikeus, osan mielestä vapaaparkissa/puskaparkissa olevat pilaavat toimillaan koko harrastuksen. Erityisesti lausunnoillaan monen harrastajan hampaisiin joutui syksyllä 2017 SF-Caravan ry:n edellinen puheenjohtaja Juha Hämäläinen, joka ihmetteli mielenkiintoisin sanan kääntein, että sosiaalisessa mediassa puskaparkkeilu nostetaan jalustalle jopa vastuullisen leirinnän ohi. Hämäläinen peräänkuulutti meiltä harrastajilta kaikkien lakien ja sääntöjen noudattamista.

Mikä on matkaparkki ja paljonko siitä ollaan valmiit maksamaan?

Matkaparkki on rajattu ja merkitty alue matkailuajoneuvoille, jossa matkailuajoneuvossa voi oleskella ja yöpyä maanomistajan luvalla. Muina tunnusmerkkeinä on usein taajaman läheisyys, rajattu palvelutaso ja normaali leirintäalueita edullisempi hinta. Palvelutaso matkaparkeissa voi vaihdella pelkästä aluepaikasta lähes täysiverisen leirintäalueen palvelutasoon. 

Sosiaalisessa mediassa on käyty useissa keskusteluketjuissa vääntöä matkaparkkien hintatasosta: onko 15 euroa vuorokaudessa yksiköltä liikaa vai liian vähän, pitääkö siihen kuulua sähkö ja saunat ja muut palvelut, vai maksetaanko niistä kustakin erikseen. Suomen rajojen ulkopuolella voi itse kokea erittäin monenlaisia hinnoittelurakenteita. "Maksat jos käytät" periaate 
on hyvin laajasti käytetty. Oma näkemykseni on, että Suomessa pidempään toimineet matkaparkkien hintataso on korkeahko verrattuna yleisten leirintäalueiden ja/tai SF-Caravan ry:n yhdistysten alueiden hintasoon. Kukin valitsee ja maksaa matkaparkkinsa oman budjettinsa mukaan.

Matkaparkit kiinnostavat kuntia

Karavaanarit saivat hyvän uutisen keväällä 2020, kun BestPark Oy ilmoitti rakentavansa Suomeen 50 matkaparkkia vuoteen 2024 mennessä. Neljä paikkaa on nyt auki (Rovaniemi, Akaa, Perho ja Seinäjoki). Matkaparkit tehdään konseptin mukaan palvelutasoltaan yhdestä neljään plussaan kattavaksi. Paikkavaraukset ja maksu tehdään netissä ja vierailun voi aloittaa/lopettaa 24/7. Olen itse yöpynyt Akaan alueella ja todennut sen juuri sellaiseksi, mitä matkaparkilta toivoo: lähellä taajamaa, alue lähellä luontoa, hyvä palvelutaso ja vaivaton saavutettava. BestPark on herättänyt paljon kiinnostusta sekä harrastajissa että kaupungeissa ja kunnissa, joihin niitä suunnitellaan.

Viimeisen vuoden aikana on medioissa ollut useita uutisia kaupungeista ja kunnista, jotka ovat päättäneet rakentaa matkaparkin tai suunnittelevat sen tekemistä. Suurimpana ajurina näissä toimissa on kuntien halu houkutella matkailuajoneuvoilla liikkuvat jäämään kunnan alueelle käyttämään euroja tukien näin oman kunnan elinkeinoharjoittajia. Tutkimusten mukaan leirintäalueella majoittuva jättää majoituspaikkakunnalle 104 euroa/hlö vuorokaudessa (Haaga-Helia 2019 ja matkaparkissa yöpyvä noin 90 euro//hlö vuorokaudessa (Haaga-Helia 2020).

Kaikki eivät innostu asiasta

Suomen Leirintäalueyhdistys ry:n (SLY) on Suomen leirintäalueiden ja lomakylien markkinointi- ja edunvalvontaorganisaatio. Yhdistyksen jäsenalueiden markkinaosuus kaikista Suomen leirintäalueyöpymisistä on 75%, joten yhdistyksen jäsenistöä varmasti kiinnostaa matkaparkkien lisääntyminen Suomessa. 

Yhdistyksen julkisuudessa esittämä kanta matkaparkkien olemassaoloon ja etenkin niiden lisääntymiseen Suomessa on varsin "nihkeä". Kesäkuussa 2019  yhdistyksen edustaja ilmoitti valtakunnallisessa mediassa, että Suomeen ei tarvita lisää matkaparkkeja. Keväällä 2020 yhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Laatta  kertoi Caravan-lehden podcastissa, että matkaparkkeja ei pitäisi lisätä. Näin ollen voi olettaa, että yhdistyksen jäsenistö laajemminkin kokee matkaparkit selvästi uhkaksi omalle liiketoiminnalleen sen sijaan, että näkisivät ne mahdollisuutena laajentaa omaa toimintaansa. Kunnalliset, verorahoilla tehtävät matkaparkkihankkeet eivät saa SLY:n varauksetonta kannatusta, koska ne kilpailevat jäsenyritysten liiketoiminnan kanssa. Mutta miten SLY suhtautuu yksityisesti toimiviin matkaparkkeihin?

Miksi SLY:n jäsenyritykset kokevat matkaparkkikulttuurin lähinna vain uhkana eikä mahdollisuutena? Johtaako tämän tyyppinen ajattelu tulevina vuosina hyvään lopputulokseen jää nähtäväksi. Itse epäilen sitä. Uskon, että yleisillä leirintäalueilla olisi nyt hyvä mahdollisuus hypätä matkaparkkien kehittämisen junaan ja laajentaa omaa toimintaansa aiempaa enemmän ympärivuotiseksi perustamalla matkaparkki nykyisen alueen lisäksi. Totuus on se, että matkailuajoneuvoilla liikkuvat entistä enemmän ympäri vuoden ja valitsevat yöpymispaikkansa paikkakunnalla olevista tarjolla olevista vaihtoehdoista kuka mitäkin painottaen. Vanhassa pitäytyminen ei kanna pitkälle.   

Kattojärjestömme tukee

SF-Caravan ry edistää omalla toimillaan matkailuajoneuvojen käyttöön tarkoitettujen alueiden (mm. matkaparkit) kehittämistä unohtamatta sitä, että omilla jäsenyhdistyksillä on omia alueita. Mielestäni tämä on oikea näkökulma, jolla SF-Caravan ry osoittaa olevansa ajan hengessä mukana: sitä kehitetään, mitä harrastajat edellyttävät. SF-Caravan ry:n suunta on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana merkittävästi parempaan suuntaan tässä asiassa. 

Lupaamani yhteenveto

Huolimattta siitä, että käytän pääsääntöisesti perinteisiä leirintäalueita, olen puhut monia, monia vuosia matkaparkkien puolesta sekä medioille että kuntien ja kaupunkien matkailuvastaaville matkamessuilla. Suomessa matkaparkkiverkosto on aika suppea ja erityisesti niitä puuttuu vielä meidän kulttuurikaupunkien laitamilta. 

Ulkomailla olen kokenut matkaparkkien antaman mahtavan mahdollisuuden yöpyä suurten Keski-Europan kaupunkien taajamissa. Me harrastajat tarvitsemme lisää matkaparkkeja Suomeen perinteisen leirintäalueverkoston rinnalle, tekee ne sitten kuka tahansa. 

Matkaparkkien lisääntyminen pitää nähdä mahdollisuutena, ei uhkana. Toivon myös, että puskaparkeissa viihtyvät kokevat matkaparkkien lisääntymisen yhtenä uuten mahdollisuutena yöpyä edullisesti. 

Mitä ajatuksia sinussa herättää matkaparkit? Kommentoi asiaa alla olevaan kommenttikenttään.

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

6 kommenttia:

  1. Erittäin hyvin kirjoitettu Antti. Matkaparkit ovat ehdottomasti kaikkien etu. Pitää vaan nähdä pidemmälle kuin se oman tontin "raja-aita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivottavasti pidemmälle näkijöitä ilmaantuu riittävästi.

      Poista
    2. Ymmärrän hyvin miksi SLY tai SFC on vastaan näitä (ellei parkki ole omien aitojen sisäpuolella). Ei SFC:nkään pidä pitää kuin omiensa (paikallisyhdistysten) liiketoiminnan puolta. Olkoonkin, että tavan vaanari maksaa jäsenmaksunsa myös liitolle, vaikka se ei suoraan häntä jäsenenä pidä kuin paikallisyhdistyksen kautta.
      Bipolaarisen ajattelun (niin idässä kuin lännessä) kautta - "jos et ole meidän puolella, olet meitä vastaan", toimii tässäkin asiassa.. asiaa pitäisi edistää jokin muu taho.

      No, niin kuten jo onkin kaupallistettu; "bestp.." saattaa toimia. Turhan raskaasti vain infraa. Hintakin nousee, mutta on matkanvarrella, eikä korvenperukoilla..

      Poista
  2. Juuri näin. pitäisi osata nähdä uudet asiat mahdollisuutena eikä tuhlata aikaa ja energiaa kaiken vastustamiseen. Laajemmasta matkailijaporukasta saisi tuloja laajemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, toivotaan, että matkaparkit nähdään todellakin mahdollisuutena eikä vain uhkana.

      Poista

Kerro mielipiteesi blogista ja mitä haluaisit tietää karavaanarina olemisesta.