Näin koeajojuttu syntyy

Caravan-lehden koeajojutun tekemiseen kuluu yllättävän suuri määrä tunteja. Tässä jutussa kerrotaan jutun tekemisen eri vaiheista ensimmäisestä yhteydenotosta postiluukusta tulevaan lehteen.

Esivalmistelut

Ensin koeajosta sovitaan auton maahantuojan edustajan kanssa, joka kertoo, mistä liikkeestä auto haetaan. Myyjäliikkeen kanssa sovitaan auton koeajokuntoon varustelusta ja hausta ja palautuksesta. Myyjäliike tarkistaa auton tekniikan, laittaa talvella lämmöt ja jääkaapin päälle hyvissä ajoin, täyttää vesisäiliön ja laittaa tarvittaessa myös talvietupeiton mukaan. Muut leiriytymiseen tarvittavat tavarat (sähköjohdot, ajokiilat, jätevesipussi, lumiharjat ja lapiot yms) otan omasta autosta käytännöllisyyden vuoksi.

Hyvin usein koeajon jälkeen artikkelin kirjoittamiseen jää melko vähän aikaa lehden painoon menosta johtuen. Siksi teen etukäteen mahdollisimman paljon taustatöitä. Tärkeimmät näistä ovat auton teknisten tietojen ja myyntimateriaalin läpikäynti. Lähteenä käytän internetiä, josta tutkin myös tehtaan sivujen sisällöt. Näiden tietojen pohjalta voin kysellä myyjältä lisää autoa hakiessa.

Caravan-lehden koeajot tehdään oikeina koeajoina, joka tarkoittaa sitä, että ajoneuvoissa yövytään vähintään yksi yö, yleensä pari yötä. Matkalle tarvitaan siis jonkin verran omia tavaroita, jotta oleskelu olisi mahdollisimman normaalia. Meillä on ollut käytössä jo pitkään ”koeajovarustelista”, joka varmistaa sen, että kaikki tarpeellinen tulee mukaan. Koeajoa edeltävänä iltana tavarat kerätään omasta autosta listan mukaan ja pakataan henkilöautoon. Oma hommansa sekin. 

Auton haku, koeajon osa 1

Koeajoauto voi sijaita fyysisesti ”missä tahansa”, koska ne haetaan luovuttavan myyjäliikkeen tiloista. Teen koeajot vaimoni kanssa viikonloppuisin, koska toimittajatyö ei ole päätyöni. Lähtö on siis työpäivän jälkeen perjantaina. Auto palautetaan sunnuntaina myyjäliikkeen pihaan. Jos hakumatka on pitkä, sovin myyjän kanssa erikseen myöhäisemmästä hakuajasta. Tähän myyjäliikkeet ovat suhtautuneet aina ymmärtäväisesti.

Helsinki Caravan Oy:n toimitusjohtaja Atso Muuronen

Myyjän kanssa käyn aina läpi auton koeajoon liittyvät paperit ja tekniset asiat. Sitten seuraa tavaroiden siirto henkilöautosta, trippimittarin ja ajotietokoneen nollaus ja vihdoin matkalle lähtö. Leirintäalueen valitsemme yleensä siten, että ajomatka ei tule tarpeettoman pitkäksi, sillä ajotuntuman saamiseen ei tarvitse satoja kilometrejä. Olennaista on, että koeajoon sisältyy maantie- ja taajama-ajoa. Leiriytyminen tapahtuu usein iltamyöhään. 

Viime viikonloppuna tehdyn koeajon auto (Dethleffs Trend T6617) haettiin Kouvolasta, josta ajoimme vielä Purhon mukavalle SFC-alueelle. Kello lähenteli seitsemää illalla, kun leiri oli pystyssä. Koeajoautolla leiriytyminen ei eroa omalla autolla leiriytymisestä. Jo heti leiriytymisvaiheessa tulee kuitenkin usein esille ylöskirjattavia asioita autosta sekä sisällä että ulkona. 

Sisällä kontataan, mitataan, kuvataan ja ylöskirjataan

Autoon tutustuminen alkaa toden teolla heti leiriytymisen jälkeen. Kukin koeajaja tekee työn omalla tavallaan. Minä tutkin ja kirjaan havainnot ja mittaustulokset kustakin ”huoneesta” kerrallaan. Välillä on pylly pystyssä, kun tutkin kaappien taustoja, lämmityskanavia, lasken pistorasioita yms. Välineinä ovat kynä, paperi, mitta ja taskulamppu.

Teen tietyt mittaukset jokaisesta kohteesta varmentaakseni esitteissä olevat tiedot. Tärkeimmät mittauskohteet ovat: kaikki vuoteet ja niiden istumakorkeus, takatalli, peräylitys, istuinryhmän pöytä ja mahdollinen lisäpala. Tämän enempää en halua rasittaa lukijoita senttimetriluvuilla tekstissä. Moni lukija on varmasti huomannut, että suuri mielenkiintoni kohde matkailuautoissa on lämpöasiat, lämmitysjärjestelmä ja ilman vaihto.

Ensimmäisen havainnointikierroksen jälkeen täydennän viikonlopun aikana tietoja sitä mukaan, kun niitä tulee eteen erilaisissa käyttötapauksissa. Vaimon rooli koeajoilla on tärkeä. Hän antaa hyviä kommentteja omasta näkökulmastaan. Olen kutsunut näkökulmaa rohkeasti ”naisnäkökulmaksi”, jota tarvitaan jutun saamiseksi mahdollisimman laaja-alaiseksi.

Kohteen kuvaus on merkittävä osa koeajoviikonloppua. Kuvia kertyy yleensä runsas kaksisataa, koska niistä moni on muistuttamassa jutun kirjoitusvaiheessa auton yksityiskohdista, joita ei kaikkia tule kirjatuksi muistiinpanoina. Haasteellisinta kuvauksessa on sää- ja valaistusolosuhteet. Jos tiedossa on kurakelit, otan kuvat mahdollisimman pian auton luovutuksen jälkeen, jotta kura ei ole vielä kuvissa häiritsevästi esillä. Muutaman kerran olen joutunut myös pesemään autoa ennen ulkokuvien ottamista. Sisäkuvauksen haaste on saada kuvaan mahdollisimman hyvä valaistustaso ja laaja sisältö. Pienissä tiloissa kuvanneet tietävät, että haaste on todellinen.  

Pillit pussiin ja kotiin, koeajon osa 2

Koeajon päättyessä kaikki omat tavarat ja vuodevaatteet pakataan taas takaisin kasseihin. Auto siivotaan huolellisesti, kaikki säiliöt tyhjennetään ja vielä otetaan viimeiset kuvat ilman omia tavaroita hyllyillä ja pöydillä. Moni myyjäliike on saanut varmasti auton puhtaampana, kuin mitä sen luovuttivat käyttöömme .

Leirintäalueelta ajamme yleensä, jos mahdollista, hieman eri reittiä takaisin myyjäliikkeeseen saadakseni ajotuntumaa erilaisilla teillä. Ja taas tavarat siirretään takaisin omaan henkilöautoon. Ajo kotiin voi alkaa. Kotona tavarat kannetaan vielä omaan matkailuautoon ja laitetaan ne paikalleen. Melkoista logistiikkaa pienessä mittakaavassa.
  

Jutun kirjoitus voi alkaa

Osa meistä koeajajista kirjoittaa juttua kannettavallaan jo matkan aikana. Minäkin olen sitä yrittänyt, mutta olen todennut käsimuistiinpanojen tekemisen helpommaksi esimerkiksi wc-kylpyhuonetiloissa ja ulkona. Jutun kirjoittamisen aloitan yleensä seuraavana iltana. 

Kirjoittamisen vaiheita on monia. Ensin valitsen kuvat, joihin kirjoitan kuvatekstit. Sen jälkeen kirjoitan varsinaisen jutun muistiinpanoihin ja kuviin nojautuen. Harvoin juttu valmistuu kerralla. Muutamassa illassa se on kuitenkin niin sanotussa ”ensimmäinen nauruversio” tilassa. Lehden rajatun merkkimäärän takia, läheskään kaikkia havaintoja ei voi välittää lukijoille. Tästä huolimatta pyrin tuomaan sekä hyvät että huonot havainnot puolueettomasti lukijoille. Suurin osa uusista matkailuajoneuvoista on hyvin varusteltu ja teknisesti toimivia. Siksi jutut eivät sisällä suuria virhe-tai puutelistoja. Enemmän on kyse makuasioista. Koeajojen tarkoitus on myös vastata kysymykseen, kenelle ajoneuvo parhaiten sopii. 

Lopuksi viilataan pilkkuja

Osa jutun tekemiseen kuluvasta ajasta menee erilaisten tietojen tarkistamiseen. Näistä suurin kokonaisuus on jutun lopussa oleva "Tietoruutu", jossa on paljon tietoa numeroina. Luen jutun vielä useamman kerran läpi kirjoitusvirheiden ja huonojen sanontojen poistamiseksi. Vaimon kommentit jutusta huomioin aina. Sen jälkeen juttu on valmis lähtemään myyjäliikkeeseen tarkistettavaksi faktojen osalta.

Tarkistutan jutun faktojen osalta aina myyjäliikkeen edustajalla. Kommentit ovat olleet yhtä poikkeusta lukuun ottamatta aina hyvin asiallisia. Moni maahantuoja on toimittanut havainnot jopa eteenpäin tehtaalle korjaustoiveina. Meillähän on todellisuudessa yhteinen intressi kehittää entistä parempia tuotteita karavaanareille. 

Ennen jutun lähettämistä lehteen käsittelen vielä kuvat lähetyskuntoon.  Kun kaikki on valmista, materiaalit lähtevät lehteen sähköisesti.

Grande finale

Lehden teon ollessa kuumimmillaan saan jutun vielä tarkistettavakseni taittomuodossa. Lopulta postiluukusta kolahtaa paksu Caravan-lehti, josta jutun voi todentaa lopullisessa muodossa. Siihen mennessä on kulunut jo tosi monta työtuntia. 

Sunlight A72 koeajo lehdessä 1/2014

Jos luit jutun tähän asti, ymmärrät toivottavasti paremmin, että yhden koeajojutun tekemiseen kuluu paljon aikaa ja se sisältää monia eri työvaiheita, eikä jutun teko ole vain hienoilla uusilla autoilla ajelua.  Me lehden avustajat emme tee työtä tuntipalkalla, vaan kiinteällä juttupalkkiolla, joka ei ole lehden harrastepohjaisuudesta johtuen johtajapalkkatasoa.  Silti uskallan lausua kaikkien koeajajien puolesta, että työ on mielenkiintoista ja paljon antavaa. Kiitos kuuluu myös kaikille myyjäliikkeille ja mukana seuraavalle vaimolleni.

MItä sinä olet mieltä koeajojutuista? Antavatko ne sinulle apua auton vaihtotilanteessa ja/tai näkökulmia muuten autojen kehityksestä?

Mikäli haluat vaikuttaa tulevien juttujeni sisältöön, anna palautetta kommenttikentän avulla.

(Alkuperäinen juttu julkaistu Caravan-lehdessä 2/2013. Blogissa tekstiä päivitetty).

Koeajojen rankka maailma

Karavaanarit.fi -verkkosivun keskustelupalstalla (etuteltan puheet) on mielenkiintoinen keskustelu käynnissä matkailuajoneuvojen koeajoista Caravan-lehteen. Mielipiteet pakottivat myös minut, yksi koeajajista, kommentoimaan keskustelua omalta osaltani.

Alla olevat näkemykset ovat omiani, mutta uskon monen muunkin koeajoja kirjoittavan yhtyvän näkemyksiini.

Koeajon tekemisestä olen kirjoittanut pitkän jutun viime vuonna lehteen (2/2013 sivut 58-59) avatakseni lehden lukijoille, mitä koeajon tekeminen on käytännössä. Se ei todellakaan ole mikään huviretki ilmaisella autolla esim. hiihtolomaksi tms. Autot ovat myyntiä varten, ei koeajajien henkilökohtaisia tarpeita tyydyttämään.

Etuteltan puheissa on nyt ja aiemminkin kirjoitettu, että koeajajat ovat myyjäliikkeiden lahjomia. Minä en ole lahjottavissa kirjoittajana. Eikä sitä ole kukaan auton luovuttanut myyjäliike yrittänytkään. Totesin em. jutussani, että suomalaiset maahantuojat ovat fiksua väkeä. Emme elä enää 80-lukua. Kirjoitan 29 vuoden kokemuksella näistä härveleistä, en myyjän laskuun.

Nykyajan uudet matkailuautot ovat hyviä tuotteita. Ei ole itsetarkoitus kaivaa niistä esiin väkisin huonoja asiota, jos niitä ei ole sivukaupalla kirjoitettavaksi. Lisäksi eri käyttäjät näkevät asiat eri tavalla. Ei ole yhtä totuutta.

Minä näen työssäni suurimmat puutteet autoissa lämmityksessä ja talvikäyttöön varustelussa. Mutta eihän kaikki käytä autoaan talvisin. Caravan-lehti, eikä moni muukaan harrastelehti, ei pysty tekemään viikkoja kestäviä kestotestejä. Se meidän on vaan hyväksyttävä. Silti uskon, että viikonlopun mittaisella koeajolla voimme välittää lukijoille erilaisia näkökulmia autoista ja vaunuista. Ja minulla on aina naisnäkulma jutuissa, koska vaimoni on mukana koeajoreissuilla.

Me koeajat olemme perusolemukseltamme positiivisia ihmisiä. Emme tee koeajoja murhamiehen otteella. Jokaisessa koeajoyksilössä on sekä hyviä puolia että kehitettäviä kohteita. Viikonlopun reissulla ehtii kyllä nähdä ne kaikkein oleellisimmat hyvät ja huonot asiat auton käytettävyydessä.  

Parasta palautetta on nähdä itse omin silmin koeajoissa huomattujen asioiden korjaukset seuraavissa vuosimalleissa. Viimeksi näin kävi Kaben 1/2013 lehden koeajon huomioista. Vuosimalliin 2014 ohjaamon lämmitysjärjestelmää oli muutettu sen suuntaiseksi mitä tehtaalle kirjoitin.

Käykää hyvät ihmiset myyjäliikkeissä ja viettäkää siellä olevissa autoissa useampi tunti ja miettikää, mikä on hyvää ja mikä huonoa. Uskallan väittää, että monen auton osalta huomaatte yllättävän paljon myös niitä hyviä asioita, joista me myös mielellämme kirjoitamme.

Mitä ajatuksia sinulla on Caravan-lehden koeajoista? Kerro mielipiteesi tässä blogissa ja/tai kysyä lisää. Vastaan mielelläni.

Linkki: keskustelu Etuteltan puheissa

Minustako karavaanari?

Matkailuajoneuvoharrastuksen voi kiteyttää sanaan ”vapaus” ja sanontaan ”Jos et aja, et näe”. Karavaanarina voi kukin toteuttaa matkailuviettiänsä omalla tavallaan.

Matkailu matkailuvaunulla tai -autolla on kasvava harrastus jäsenmäärällä mitattuna. SF-Caravan ry:n jäsenrekisterissä on noin 60 000 jäsentä. Näiden lisäksi on paljon aktiiviharrastajia, jotka eivät kuulu liittoon. Kaikkia alan harrastajia kutsutaan karavaanareiksi, on välineenä sitten matkailuvaunu tai –auto, tai on harrastusväline kausipaikalla liikkumatta tai liikkeellä.

Mikä yhdistää?

Karavaanareita yhdistää vapauden tunne, liikkumisen mahdollisuus mukavasti (majoitus on aina mukana), halu nähdä ja kokea uusia paikkoja sekä mahdollisuus tavata tuttuja ja tuntemattomia ihmisiä. SF-Caravan ry:n jäsenyhdistyksiin kuuluvat henkilöt muodostavat usein aktiivisesti toimivia yhteisöjä muun muassa yhdistysten omilla leirintäalueilla.

Vapautta kohtuullisella rahamäärällä

Jos tunnistat itsessäsi edellisessä kappaleessa esitettyjä piirteitä ja/tai haluja, voit hyvinkin olla tuleva karavaanari. Harrastuksen ehdottomasti paras etu on vapaus. Voit itse päättää milloin ja missä harrastat, kenen kanssa ja kuinka kauan. Joukkoomme mahtuu hyvin aktiivisia ja sosiaalisia ihmisiä, mutta myös omissa oloissaan viihtyviä ihmisiä. Kaikille on tilaa ja kaikkia ymmärretään. Toinen merkittävä etu on ympärivuotisen harrastamisen mahdollisuus. Lähes kaikilla matkailuajoneuvoilla voi liikkua ja asua ympäri vuoden.      

Harrastukseen kuluva rahamäärä vaihtelee hyvin paljon. Toimivan matkailuvaunuyhdistelmän (auto+vaunu) saa runsaalla 20 000 eurolla. Sama määrä rahaa tarvitaan toimivan matkailuauton hankintaan. Hankintahinnan lisäksi vuotuisia kulueriä ovat vakuutukset, polttoaineet ja leirintämaksut. 

Kenelle sopii?

Suurin karavaanarien harrastajajoukko löytyy lapsiperheistä ja pariskunnista. Yksinäisiä liikkujia tapaa harvemmin. Lapsiperheille karavaanariharrastus antaa hienon mahdollisuuden liikkua lasten kanssa helposti: omat tutut tavarat ja vuoteet ovat aina mukana ja voidaan pysähtyä silloin, kun siihen on tarve. Erityisesti kesäaikaan Suomessa ja myös muualla lapsiperheille on tarjolla paljon erilaisia aktiviteetteja.

Ilman lapsia liikkuville pariskunnilla harrastus mahdollistaa monenlaisen näkemisen ja kokemisen omien halujen mukaan aikuiseen makuun, tai leppoisan oleskelun tutulla ja turvallisella leirintäalueella.

Matkailuajoneuvossa ollaan useimmiten pienissä tiloissa. Tämän asian huomioiminen on erityisen tärkeää. Hyvien ulkoiluilmojen aikaan, erityisesti kesällä, ollaan paljon ulkona, mutta silti pienissä tiloissa oleskelu pitkiäkin aikoja edellyttää kaikilta joustavuutta ja toisen huomioimista.

Liikkuminen ei ole tämän harrastuksen itseisarvo. Harrastaa voi yhtä hyvin olemalla samalla leirintäalueella. Moni karavaanareista viettää aikaansa vakipaikallaan palaten sinne aina, kun on mahdollista.

Laaja yhteistyöverkosto

Harrastuksesta kiinnostuneelle uudelle jäsenelle on paljon tietoa saatavilla. SF-Caravan ry jäsenyhdistyksineen edustaa alan harrastajia ja Matkailuajoneuvotuojat ry matkailuajoneuvomyyjäliikkeitä. Molemmista yhdistyksistä saa harrastukseen ja tuotteisiin liittyvää tietoa.

Toivotan kaikki karavaanariharrastuksesta kiinnostuneet tervetulleeksi joukkoomme. Vielä ehdit nauttimaan tulevasta kesästä matkailuajoneuvolla. 

Linkkejä:

SF-Caravan ry

Matkailuajoneuvotuottajat ry

Ulkomaan matkailijan muistilista

Ota talteen hyvä muistilista ulkomaille matkaajille etukäteisvalmisteluja varten. Matkailuajoneuvo on oiva kulkuneuvo erityisesti ulkomailla. Majapaikka on aina sama tuttu ja turvallinen oma auto, ja tavarat kulkevat helposti mukana.  

         

Caravan harrastukseen pätee hyvin sanonta ”jos et aja, et näe” ja erityisesti se koskee ulkomaille matkustamisessa. Ulkomaille ei kuitenkaan pidä lähteä hetken mielijohteesta niin, että esivalmistelut jäävät puolitiehen tai jopa kokonaan tekemättä.

Moni matkailuajoneuvon omistaja tai vuokraajaa suuntaa kesäisin matkansa Suomen rajojen ulkopuolelle. Euroopassa liikkuminen on turvallista, jos matkan esivalmistelut on tehty hyvin ja matkalla edetään maltillisesti. Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty.

Matkustelun myötä monelle perheelle on muodostunut oma muistilistansa valmisteltavista asioista. Tässä yksi niistä:

• varmista ajoneuvojen (auto+vaunu tai matkailuauto) tekniikka merkkiliikkeen huollossa
• jos mahdollista, hanki varashälytin ajoneuvoon
• tarkista ajoneuvon vakuutusasiat
• suomalainen liikenne- ja kaskovakuutus on voimassa Euroopassa ja sen ulkopuolisissa vihreän kortin (Green Card) maissa. 
• Pohjoismaiden ulkopuolella Euroopassa tapahtuvissa vahingoissa on yleensä korotettu omavastuu ja Euroopan ulkopuolisissa maissa omavastuu voi olla jopa nelinkertainen Suomen omavastuuseen verrattuna.
• pyydä Green Card hyvissä ajoin etukäteen vakuutusyhtiölt
• muista tarkistaa myös henkilövakuutusasiat
• henkilövakuutusturva matkavakuutuksella sekä sairauksien että liikennevahinkojen varalle, koska eri maissa on erilainen käytäntö liikennevahinkojen korvauksissa
• hanki mukana olevan irtaimiston turvaksi matkatavaravakuutus
• ota mukaan eurooppalainen sairaanhoitokortti (haetaan Kelasta)
• kortilla saa henkilöiden kansallisen perusterveydenhoidon EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä 
• hae kansainvälinen leirintäkortti, edellyttää Autoliiton tai SF Caravanin jäsenyyttä
• hanki tuorein Autoliiton Autolla Eurooppaan kirja
• kopioi ja/tai talleta verkkoon (pilvipalveluun) kopiot kaikista tärkeistä papereista
• ajokortit, passit, maksu-,luotto- ja matkavakuutuskortit, rekisteriote, lääkereseptit yms
• selvitä ajoissa eri reittivaihtoehdot Keski-Eurooppaan
• Ruotsin kautta, suoraan Saksaan laivalla vai Via Baltican kautta
• hanki liput ajoissa
• päivitä navigaattorin kartta ja lataa siihen myös leirintäalueet
• ota mukaan myös karttakirja varmuuden vuoksi
• älä ahnehdi kilometrejä, vaan elämyksiä
• hanki leirintäaluekirja reittisi varrella olevista leirintäalueista tai käytä esimerkiksi Park4night -sovellusta
• varaudu varaamaan leirintäpaikka etukäteen myös sesonkiajan ulkopuolella
• tutustu maakohtaisiin liikennesääntöihin
• liikennemerkeissä ja tiekohtaisissa nopeusrajoituksissa on eroja
• hanki heijastinturvaliivit matkustajille liikennevahinkotilanteita varten
• Saksassa ja Ranskassa monessa kaupungissa edellytetään ajoneuvon päästötarraa, hae internetistä
• lääkkeet ja reseptit 
• ilmoita lähiomaisille arvioitu matkareittisi
• lataa oman pankkisi tarjoama pankki- ja/tai vakuutussovellus kännykkääsi tai tablettiin
• ota mukaan kaksi eri luottokorttia ja mielellään vielä eri pankkilaitoksen
• varaa käteistä seteleinä, mutta myös kolikkoina
• ota mukaan varamuistikortti digikameraan ja tallenna tarvittaessa matkan aikana toiselle tallennuslaitteelle

Internet on oiva välinen etukäteis-suunnitteluun, jota on mukava tehdä talven pimeinä iltoina.

Ajoissa aloitetun suunnittelun edetessä eteen tulee varmasti monta kysymystä. Niitä on hyvä selvittää alan asiantuntijoilta muun muassa Autoliitosta ja SF Caravan ry:stä. Hyvää matkaa ja turvallisia kilometrejä!

Linkkejä:

www.karavaanarit.fi
www.autoliitto.fi
www.tallinksilja.fi 
www.vikingline.fi
www.eckeroline.fi
www.finnlines.fi

Matkailuvaunu vai -auto?

Uusi vai käytetty?

Matkailuajoneuvon hankintaan kannattaa käyttää aikaa, koska asiaan liittyy monia kysymyksiä joihin on hyvä olla vastaus ennen ostopäätöksen tekemistä.

Ensimmäisen matkailuajoneuvon hankinta on monelle iso asia. Rahallisen panostuksen lisäksi kyse on tutustumisesta uuteen harrastukseen. Moni asia on epäselvä, kysymyksiä on paljon ja hyviä vastauksia monesti vaikea saada. Tässä artikkelissa käsitellään matkailuajoneuvon hankinnan peruskysymyksiä tavoitteena antaa vastauksia, mutta myös asettaa lukijalle mietittäväksi asioita. 

Aloita tarpeesta

Matkailuajoneuvon hankintaan liittyvät tarpeet ovat hyvin erilaisia. Lapsiperheet arvostavat eri asioita kuin pariskuntana matkustavat. Eri käyttäjäryhmille on kuitenkin tunnistettavissa paljon myös yhteisiä tarpeita.

Mieti vähintään seuraavia asioita

·  onko käyttö ympärivuotista vai käytätkö vain kesällä?

·  liikutko paljon vai oleskeletko mieluummin paikallaan pidempiä aikajaksoja?

·  liikkuisitko matkailuajoneuvolla paljon kaupungeissa vai riittääkö isot väylät siirtymiin?

·  mikä on tilantarve- onko käyttäjiä paljon?

·  kuljetatko mukana matkoilla paljon tavaraa esimerkiksi harrastuksesta johtuen?

·  mieti hankintabudjettia suhteessa tarpeeseen

Matkailuauto vai –vaunu?

Oikeata vastausta otsikon kysymykseen ei ole, on vain hyviä arvauksia, joihin löytyy aina poikkeuksia. Vaunu sopii hyvin lapsiperheille ja pidempiä aikoja paikoillaan viihtyville. Vaunussa on yleensä enemmän tilaa, sen voi jättää paikalleen ja tehdä henkilöautolla retkiä ympäristössä tai palata aina omalle tutulle paikalle. Vaunun hankintahinta ja vuotuiset käyttökustannukset ovat selvästi pienemmät kuin matkailuauton. Vetoauton suhteen vaunun hankinta tuo tiettyjä edellytyksiä. Auton on sovelluttava vaunun vetoon muun muassa moottoritehon ja vetokykynsä (vetopaino/vaunun kokonaispaino)

Matkailuauto sopii paljon liikkuville. Matkailuautot ovat sisätiloiltaan yleensä pienempiä kuin vaunut. Perheiden kohdalla on selvitettävä tarkkaan virallisten matkustajapaikkojen lukumäärä. Monessa autossa nukkumapaikkoja on enemmän kuin turvavyöpaikkoja. Yli neljän hengen paikkaluvun matkailuautoissa on selvitettävä ja laskettava tarkkaan auton kokonaispainon (yleensä 3 500 kg) ylittymisriski. Jos 3 500 kg paino ylittyy, on kuljettajalla oltava vähintään C1-ajolupa.

Oma vai vuokrattu?

Paras tapa miettiä omia tarpeita ja tuntemuksia karavaanariharrastukseen on ensin vuokrata matkailuajoneuvo muutaman kerran ja mielellään vielä erilaisina ajankohtina. Vuokrauksen aikana muodostuu varmasti hyvä käsitys siitä, millainen oman hankinnan kohteen tulisi olla. Lisäksi vuokrauksen aikana on hyvä mahdollisuus tutustua harrastukseen käytännössä. Oman matkailuajoneuvon hankintaa kannattaa harkita vasta sen jälkeen, kun on muodostunut käsitys millainen ajoneuvon tulisi olla.

Uusi vai käytetty?

Suosittelen karavaanariharrastusta aloittavalle ensimmäinen oman matkailuajoneuvon hankintaa käytettynä. Jos omat tarpeet on täysin selvillä ja harrastukseen sitoutuminen on vahva, on uuden ajoneuvon hankinta perusteltua. Matkailuajoneuvon osto kannattaa tehdä järjestäytyneeltä matkailuajoneuvomyyjältä, jolta saa hankintaan liittyvää neuvontaa ja tarkastetun ajoneuvon.

Ilma- vai vesikeskuslämmitys?

Molemmat lämmitysmuodot ovat hyviä. Ilmalämmityksen suurimpia etuja ovat nopea lämmön jakautuminen ajoneuvoa lämmitettäessä. Hyvän ilmalämmityksen kaksi perusasiaa ovat tehokas lämmitin (yli 3 kW) ja lämmityssuulakkeiden riittävä määrä ja oikeat asennuspaikat.

Vesikeskuslämmitys luovuttaa lämmitettäessä hitaammin lämpöä, mutta lämmön jakautuminen on tasaisempaa. Patteriverkoston pituudella auton kokoon nähden on suuri merkitys tasaisen lämmönjakautumisen kannalta.

Linkkejä avuksi

Matkailuajoneuvoja: Netticaravan.fi ja Nettikaravaani.com

Vuokraamoja: Karavaanarit.fi//vuokraamot ja Netticaravan.fi/vuokraamot

Matkailuautolla liikenteessä

Matkailuautojen osaltaan todetaan usein, että niiden ajaminen ei ole henkilöautolla ajamista vaikeampaa. Pääosin väittämä pitää paikkansa, mutta on myös asioita ja hetkiä ratin takana, jolloin tunne on toisenlainen. Ajaessasi matkailuautolla huomioi ainakin seuraavat asiat:

1. Katokset ja muut matalat paikat

Matkailuauton korkeus on vähintään yli 2,7 metriä, joten huoltoasemien katosten reunoja ja leirintäalueiden puiden roikkuvia oksia on varottava. Kun näet ajoneuvon suurimmasta korkeudesta varoittavan liikennemerkin, ota se aina vakavasti matkailuautolla liikkuessa.

2. Pysäköinti ja peräylitys

Parkkialueilla matkailuauto on kookas ajoneuvo. Parkkiruutuun pysäköinti on useimmiten mahdoton tehtävä, kun auto on yli 5,5 metriä ja leveys 2,15 metriä. Pysäköi auto suosiolla esimerkiksi markettien parkkipaikoilla alueen reunalle. Siellä on useimmiten väljempää ja paikasta lähtö on helpompaa vaikka viereen olisi tullut muita autoja.

Monen matkailuauton taka-akselin ja korin perävalojen välissä on jopa lähes kaksi meträ niin sanottua peräylitystä. Erityisesti parkkialueilla ole tarkkana ettei taka-akselin takana oleva osa ota kiinni pensaisiin tai jopa puihin. Huomioi myös, että auton sivureunat ovat lähes kymmenen senttiä renkaita ulompana. Kaupungeissa takapyörän kulkurataa on seurattava käännöksissä sivupeileistä, jos auto on selvästi yli 6 metriä pitkä.

3. Risteyksiin ja mutkiin rauhallisesti 

Koska matkailuautot ovat korkeita, ovat ne usein herkkiä myös kallisteluille käännöksissä. Aja taajamissa kadunkulmat ja teiden risteykset rauhallisesti. Näin matkustajilla on mukavampaa.

4. Ohituksiin ja jarrutuksiin riittävästi matkaa

Täyteen lastattu matkailuauto painaa lähes 3,5 tonnia. Huolimatta siitä, että uusien matkailuautojen moottorit ovat tehokkaita ja sitkeitä, varaa aikaa ohituksiin riittävästi. Kiihtyvyys ei ole henkilöautojen luokkaa. Vastaavasti myös pysähtymismatka on henkilöautoja pitempi. Ennakointiin on siis syytä kiinnittää henkilöautolla ajoa enemmän huomiota.

Takana tulevaa liikennettä seurataan matkailuautossa vain sivupeilien kautta. Niiden käyttöön tottuu helposti, mutta etenkin peruutettaessa aloittelijan on hyvä käyttää apukuskia tarkkailemassa tilannetta ulkoa käsin. 

5. Leiriydy harkiten

Moni leirintäalue on maastollisesti kaikkea muuta kuin suora. Matkailuauto jää herkästi jumiin pehmeillä alustoilla painonsa ja etuvetoisuutensa takia. Tutki leiripaikka huolellisesti ennen sinne ajoa. Jo yksistään vähän kalteva alusta ja liukas nurmi voivat aiheuttaa apuvoimien tarpeen, jos sitä ei ole huomioinut etukäteen.

6. Talvella liikkeellä ennakoiden

Matkailuautot ovat oivallinen tapa liikkua myös talvella. Ennen matkalle lähtöä, puhdista auto huolellisesti lumesta, myös katto. Katolla oleva lumikerros aiheuttaa selvän vaaramomentin, jos lunta ei ole poistettu. Talvella ajettaessa on oltava kesäkelejä selvästi ennakoivampi, sillä jarrutusmatkat pitenevät entisestään ja liukkaisiin jyrkkiin mäkiin on otettava reilusti vauhtia.  

Ei ole matkailuajoneuvon voittanutta!

Vai onko? Tässä yksi näkemys asiasta.

Omatoimimatkailu on ollut kasvussa jo usean vuoden. Useimmiten omatoimimatkailuksi käsitetään loma, joka on itse järjestetty ja matka on pituudeltaan ja/tai reitiltään sellainen, että seuramatkatarjonnasta sellaista ei löydy. Usein siihen sisältyy lentomatkoja. Oletko tullut ajatelleeksi, että itse asiassa karavanaari on omatoimimatkailijan peruskuva: reitit, katsottavat kohteet ja yöpymispaikat järjestetään aina itse. Ulkomaille suuntautuvan reppumatkan tai karavaanarimatkan yhteinen piirre on siinä, että sesonkiaikaan kohdistuvan loman meno- ja paluuliput (lento, laiva, juna) varataan hyvissä ajoin. Eli alku- ja loppupisteet tiedetään, loput hoidetaan yleensä matkalla.

Allekirjoittanut on ollut puolisonsa kanssa karavaanarina jo lähes 29 vuotta, joten sitä voi kutsua elämäntavaksi. Kaikki lomat on vietetty kotimaata, Pohjoismaita ja Keski-Eurooppaa kierrellen. Lasten ollessa pieniä liikuimme heidän ehdoillaan, nykyisin liikumme vain itseämme viihdyttäen. 

Mutta mitä tapahtuu, kun tuttu ja turvallinen matkailuautoloma vaihtuu neljän viikon omatoimimatkaksi niin sanottuina reppumatkaajina? Lomamme kohdemaina olivat Thaimaa, Malesia ja Singapore. Matkaetappeja oli 11 ja liikkumisvälineinä omien jalkojen lisäksi lentokone, juna, bussi, taksi, Tuk-tuk ja erilaiset vesikuljettimet. Vain meno- ja paluulennot ja ensimmäiset yöpymispaikat olivat varattu etukäteen internetistä. Reppujen virkaa toimitti kaksi kohtuullisen kokoista vetolaukkua.

Omatoimimatkamme aikana saimme useita tekstiviestejä, joissa arvuuteltiin, että taidamme luopua matkailuautosta matkan jälkeen ja siirtyä kokonaan reppumatkaajiksi. Jokaiselle vastasimme, että ”päinvastoin, tämä matka on osoittanut sen, kuinka kätevä matkailuauto on matkustusmuotona”. Tässä muutamia käytännön kokemuksia:

1) Matkailuautolla tai –vaunulla liikuttaessa kulkuväline on aina käytettävissä. Koskaan ei tarvitse miettiä, millä kulkuvälineellä siirrytään seuraavaan kohteeseen ja millä aikataululla. Oma auto vie sinut paikasta toiseen omien mieltymyksiesi mukaan.

2) Kaikki tavarat ovat aina mukana. Niitä ei tarvitse pakata jokaisen yöpymispaikan vaihdon yhteydessä. Riittää, kun laittaa tavarat pöydiltä kaappeihin matkan ajaksi.

3) Yöpymispaikan valinta on helppoa, kun vuode on aina sama, eli oma. Vain sen paikkaa vaihdetaan. Reppumatkaajan seuraavan paikan valinta on usein internetin kuvien varassa. Paikan päälle ei enää ole paljoakaan tehtävissä.

4) Kotimaassa on paljon hyviä konsertteja, teatteriesityksiä ja tapahtumia oman kotipaikan ulkopuolella. Näihin osallistuminen matkailuajoneuvolla on todella helppoa. Joskus yöpymispaikaksi riittää jopa läheinen parkkialue, koska lähistöllä ei ole avoinna olevaa leirintäaluetta.

5) Sukulais- ja tuttavavierailut ovat hyvä esimerkki tilanteesta, jolloin omien tavaroiden ja vuoteen kuljettaminen matkailuajoneuvona on todella kätevää.

6) Yöpymiskustannukset ovat hotellimajoitusta selvästi alhaisemmat

Oma kokemuksemme reppumatkaajina osoitti, että ei ole matkailuauton voittanutta matkustustapaa, kun liikutaan maissa, joissa on toimiva leirintäalueverkosto. Euroopassa tämä asia on hyvässä kunnossa. Kaukomaista USA on matkailuautoilun mekka. 

Älä siis epäröi matkailuautoon tai –vaunuun tutustumista. Tee elämäsi päätös ja ryhdy kumipyörillä liikkuvaksi omatoimimatkaajaksi.

Näin vuoden alkupuolella kauppiailla on runsaasti uusia ja hyviä vaihdokkeja tarjolla. Jos mietit, että onko tämä ”sinun juttusi”, vuokraa matkailuajoneuvo ensin vaikka viikonlopuksi. Todennäköisesti huomaat, että ”se on sinun juttusi.”